Suomen arktisen politiikan kannalta merkittävin koko alueen kattava toimija on Arktinen neuvosto. Se on kahdeksan arktisen valtion (Islanti, Kanada, Norja, Ruotsi, Suomi, Tanska, Venäjä ja Yhdysvallat) muodostama yhteistyöfoorumi. Arktisen neuvoston työssä ovat mukana myös alkuperäiskansat. Neuvoston tehtävänä on edistää arktisten valtioiden ja alkuperäisväestöjen yhteistyötä erityisesti ympäristönsuojeluun ja kestävään kehitykseen liittyvissä kysymyksissä. 

Valtioiden välisellä tasolla Barents-yhteistyötä toteutetaan Barentsin euroarktisen neuvoston toimesta. Tavoitteena on vakauden ja kestävän kehityksen edistäminen Barentsin alueella, joka käsittää Suomen, Ruotsin, Norjan ja Luoteis-Venäjän pohjoiset alueet. Barents-yhteistyö tuo alueellisen ja käytännönläheisen näkökulman laajempaan arktiseen yhteistyöhön.

 

Hallitusten välisen Barentsin euroarktisen neuvoston rinnalla toimii aluetasolla Barentsin alueneuvosto. Suomesta mukana yhteistyössä ovat Lappi, Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa ja Pohjois-Karjala. 

Saamelaisneuvosto on Pohjoismaiden sekä Venäjän saamelaisten yhteinen kattojärjestö. Neuvoston toiminta keskittyy kansainvälisiin alkuperäiskansakysymyksiin ja Saamelaisneuvosto on myös Arktisen neuvoston ja sen työryhmien pysyvä jäsen. Saamelaiskäräjät on puolestaan saamelaisten itsehallintoelin, joka toteuttaa saamelaista kulttuuri-itsehallintoa sekä turvaa saamelaisen alkuperäiskansakulttuurin säilymistä ja kehittymistä.

Pohjoinen ulottuvuus on Euroopan unionin, Venäjän, Norjan ja Islannin välistä tasavertaiseen kumppanuuteen perustuvaa yhteistyötä, jonka tavoitteena on alueen vakauden, hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen tukeminen. Suomen osalta pohjoisen ulottuvuuden politiikkaa koordinoi ulkoasiainministeriö.

 

Arktinen parlamentaarikkokonferenssi on arktisten valtioiden parlamentaarikoiden arktisen yhteistyön muoto. Parlamentaarikkokonferenssiin osallistuu kansanedustajia Arktisten valtioiden kansallisista parlamenteista sekä Euroopan parlamentista. Pysyviä osanottajia ovat arktisen alueen alkuperäiskansojen keskeiset järjestöt. Lisäksi osallistumisoikeus on Arktisen neuvoston tarkkailijamaiden parlamenteilla sekä alueen kansainvälisillä parlamentaarikkojärjestöillä. Suomen valtuuskuntaan kuuluu kuusi jäsentä.

Pohjoismaiden neuvosto on virallisen pohjoismaisen yhteistyön parlamentaarinen elin. Pohjoismaiden neuvosto perustettiin vuonna 1952. Neuvostossa on yhteensä 87 valittua jäsentä Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Islannista sekä Ahvenanmaalta, Färsaarilta ja Grönlannista.

Hallitustenvälisestä virallisesta pohjoismaisesta yhteistyöstä huolehtii Pohjoismaiden ministerineuvosto. Yhteistyöelin pyrkii yhteispohjoismaisiin ratkaisuihin, joilla on selkeitä myönteisiä vaikutuksia maiden kansalaisille.

Alueiden välistä yhteistyötä arktisella alueella edistää Pohjoinen foorumi (The Northern Forum). Pohjoinen foorumi kokoaa yhteen aluetason päättäjiä keskustelemaan yhteisistä intresseistä ja edistämään kaupallisten yhteyksien luomista. Pohjoisella foorumilla on tarkkailijan asema Arktisessa neuvostossa.

 

Arktinen talousneuvosto on Arktisen neuvoston perustama itsenäinen toimielin, jonka tehtävänä on edistää kestävää taloudellista kasvua ja ympäristönsuojelua sekä vahvistaa sosiaalista kestävyyttä arktisilla alueilla. Neuvosto pyrkii muun muassa alkuperäiskansojen ja pk-yritysten taloudellisten toimintaedellytysten parantamiseen ja kaupan esteiden vähentämiseen.