Viime vuoden keväällä Suomi oli täynnä arktisia tapahtumia ja toimintaa. Nyt koronakriisin tuomat liikkumisrajoitukset ovat sulkeneet arktiset toimijat kuten ennen kriisiä valokuvatut suurlähettiläs Petteri Vuorimäen ja erityisasiantuntija Nina Branderin kotitoimistoihin, mutta yhteinen työ jatkuu.
”Arktisen neuvoston puitteissa yhteistyö etenee niiltä osin kuin se voi edetä ilman kokouksia”, toteaa Arktinen ja Antarktinen suurlähettiläs Petteri Vuorimäki.
”Projektiehdotukset ja muut asiakirjat liikkuvat sähköisesti, ja niitä kommentoidaan. Mutta kuten missä tahansa yhteistyössä, yhteiset kokoontumiset vievät arktista yhteistyötä eteenpäin. Videotapaamisissa voidaan puhua asioista, mutta se, mitä käytävillä ja kahvitauoilla tapahtuu, on kokouksissa usein yhtä tärkeää kuin se, mitä sanotaan mikrofoniin.”
Arktisen neuvoston verkkosivujen kalenterissa on edelleen ohjelmaa joka viikolle, mutta kokouksen tai konferenssin nimen jälkeen tekstinä on joko ”etäkokous” tai ”lykätty myöhemmäksi”.
Petteri Vuorimäen vastuualuetta ovat myös Etelämanner-kysymykset.
”Suomen oli määrä isännöidä Etelämanner-sopimuksen konsultatiivikokousta touko-kesäkuun vaihteessa, mutta tuokin kokous on jouduttu perumaan”, Vuorimäki harmittelee.
Arktinen suurlähettiläs muistuttaa nykyisen tilanteen korostavan kansainvälisen yhteistyön tärkeyttä.
”Tämä tilanne ei johdu Suomesta, vaan globaalista ilmiöstä. Mitä paremmin kykenemme myös arktisella alueella harjoittamaan rakentavaa monenvälistä yhteistyötä, sitä paremmat valmiudet meillä on vastata sekä mahdollisuuksiin että haasteisiin myös jatkossa.”
Vuorimäki kiittelee erityisesti kestävän kehityksen työryhmän One Health –hanketta, jossa eri tieteenalojen asiantuntijat tutkivat luonnon, eläinkunnan ja ihmisen terveyden keskinäisiä yhteyksiä.
”Se on tässä tilanteessa äärimmäisen keskeinen ja tärkeä projekti, joka korostaa Arktisen neuvoston ja arktisen yhteistyön merkitystä.”
Työryhmät jatkavat entiseen tapaan
Arktisen ympäristön seuranta- ja arviointiohjelman AMAP:in Suomen vastuuhenkilö Outi Mähönen kertoo, että työryhmän toiminta ei ole keskeytynyt.
”Käytämme vakituisesti sähköisiä yhteyksiä. Tammikuussa istuimme kaksi iltaa etäkokouksissa – illalla siksi, että osanottajat ovat Alaskan ja Moskovan väliltä, ja meidän ilta-aikamme on mahdollinen useimmille. Nuukissa Grönlannissa huhtikuun lopussa pidettäväksi sovittu kokous vaihtuu etäkokoukseksi. Suomen oli määrä isännöidä ilmastotyöpajaa, joka toteutuu sekin etäyhteyksillä.”
Outi Mähönen myöntää, että kriisitilanteessa yhteistyö muuttaa muotoaan.
”Meidän täytyy sopeutua ja opetella uusia työskentelytapoja ja myös ajattelutapoja. Perinteisiin kokouksiin verrattuna tämä tilanne teettää lisätyötä. Verkossa kokoontuminen vaatii niin puheenjohtajilta kuin osallistujiltakin pinnistelyä ja tarkkuutta, jotta saadaan myös tuloksia.”
AMAP-asiantuntijat valmistelevat parhaillaan arviointiraporttia elohopeatilanteesta arktisella alueella.
”Etäyhteydet ja etätyöskentely ovat tuttuja. Yhteistyö on ennenkin tapahtunut suurelta osin verkossa. Vaikka emme tapaa toisiamme fyysisesti, se ei halvauta työtä.”
Etätöissä on myös ulkoministeriön henkilökunta.
”Yritämme kaikki tehdä sen, mitä voimme. Tässä tilanteessa oppii arvostamaan omia kollegoitaan ja heidän läsnäoloaan uudella tavalla”, Petteri Vuorimäki pohtii.
Ulkoministeriön etätyöläisiin kuuluu myös Barentsin ja pohjoisen ulottuvuuden suurlähettiläs Jari Vilén, joka aloitti uudessa tehtävässään maaliskuun alussa.
”Tarkoitus oli tehdä kevään aikana intensiivinen perehdytyskierros ja tutustumismatkat kaikkien keskeisten toimijoiden luo. Kalenteri tyhjeni matkoista kertaheitolla, mutta samaan tahtiin se on täyttynyt videokokouksista”, suurlähettiläs kertoo.
Jari Vilén tekee etätyötä Brysselin kodissaan.
”Tuskin kukaan Euroopassa olisi voinut uskoa, että rajojen ylittäminen, joka on ollut Schengen-alueella itsestäänselvyys, voisi muuttua näin nopeasti näin vaikeaksi. Ehkä tämä on myös hyvä muistutus ihmisille siitä, miten asiat voisivat olla. Kun vapaus aikanaan taas koittaa, osaamme arvostaa vapaata liikkuvuutta.”
Yhteistyötä yli rajojen, vaikka rajat ovat kiinni
Barentsin alueella yhteistyö jatkuu, vaikka kumppanit eivät voi tavata kasvotusten.
”Pitkien etäisyyksien takia videokokouksia on pidetty ennenkin, nyt olemme saaneet pikaoppitunnin uusista työskentelytavoista. joita varmasti hyödynnämme jatkossakin. Tulevaisuudessa meillä on toivottavasti entistä paremmat valmiudet kohdata tämänkaltaisia haasteita.”
Jari Vilén uskoo, että pandemian vastaisen työn tärkeys on ymmärretty kaikkialla, ja se tulee näkymään myös rajat ylittävän yhteistyön sisällössä ja ehkä rahoituksessakin.
Liikkumisrajoitukset iskivät rajusti Barents-yhteistyöhön, myöntää Kirkkoniemessä kansainvälisessä Barents-sihteeristössä yhteistyöstä vastaavana virkamiehenä työskentelevä Roman Gokkoev.
”Näkisimme mielellämme rajanylitystilastoissa positiivista kehitystä, mutta nyt vapaa-ajan matkailu on nollassa ja rajat ovat kiinni. Meidän on nyt rakennettava tulevaisuutta ja pyrittävä näkemään tämän poikkeusvaiheen yli. Nyt on aikaa ajatella luovasti ja ideoida.”
Monia Barents-tapaamisia on lykätty myöhemmäksi, kuten alueneuvoston kokous Joensuussa kesäkuun alussa. Harmillisinta Roman Gokkoevin mielestä on se, että kansalaisten kohtaamiset eivät onnistu. Ostosreissujen lisäksi ovat peruuntuneet myös monet tapahtumat.
”Kajaanissa oli määrä pitää Barents Winter Games, mutta urheilijat eivät valitettavasti voi hiihtää kilpaa videoyhteydellä. Barents Pressin toimittajaseminaari on lykätty syksyyn. Onni onnettomuudessa on, että me olemme jo luoneet verkostot, ihmiset tuntevat toisensa ja osaavat pitää toisiinsa yhteyttä. Nykyisin meillä on myös välineet yhteydenpitoon, 1990-luvulla tällainen epidemia olisi ollut katastrofi.”
Strategiavalmistelussa hengähdystauko
Suomi on parhaillaan päivittämässä arktista strategiaansa. Arktisen strategian valmistelun ohjausryhmä ja uudelleen asetettu arktisten vastuuvirkamiesten työryhmä ovat päättäneet pitää koronan aiheuttaman poikkeustilanteen takia taukoa arktisen politiikan strategian valmistelussa.
”Koronan vaikutukset etenkin arktisella alueella saattavat olla sellaiset, että tällä hetkellä tehdyt linjaukset vanhentuvat hyvin pian. Keskeiset valmistelijat esimerkiksi ohjausryhmässä ovat kiinni koronatyössä. Tässä poikkeustilanteessa on muistakin syistä hankalaa valmistella pitkän aikavälin strategiaa, jossa pitäisi huomioida resurssit. Tämän vuoksi päädyimme pitämään valmistelussa taukoa. Arktisen politiikan strategian valmistelua jatketaan heti, kun se on mahdollista”, kertoo valtioneuvoston kanslian erityisasiantuntija Nina Brander.
Teksti: Maija Myllylä
Kuvat: Marko Junttila, Jari Vilén