Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa, mutta tieteen pohjalta voidaan varmuudella todeta, että arktisen alueen tulevaisuus on sidottu ilmastonmuutoksen etenemiseen.
Arktinen alue ei ole yksi, homogeeninen yhden kansan maantieteellinen alue. Arktisia alueita on niin monta kuin on niiden ihmisiäkin — arktisen biodiversiteetin monimuotoisuutta unohtamatta. Puhuttaessa arktisesta alueesta kansainvälispoliittisessa keskustelussa, nämä kaksi asiaa usein unohtuvat huomion keskittyessä arktisen alueen luonnonvaroihin ja niiden hyödyntämiseen. Arktisen alueen öljy- ja kaasuvarannot, mineraalit sekä jään sulamisen myötä vapautuvat kauppareitit ovat herättäneet useiden ei-arktisten toimijoiden kiinnostuksen alueeseen, jota on perinteisesti pidetty periferiana. Kiinan arktinen politiikka on kenties näkyvintä ei-arktisen valtion harjoittamaa toimintaa ja vahvasti sidoksissa ilmastonmuutoksen myötä avautuviin uusiin kauppareitteihin Jäämerellä. Myös EU on vahvistanut arktista politiikkaansa. Arktiset valtiot, kuten Norja, Venäjä ja USA, etsivät ja avaavat uusia arktisia öljy- ja kaasukenttiä samanaikaisesti kun maailman tulisi pikimmiten luopua fossiilisista polttoaineista.
Linkki koko kirjoitukseen >>
