Arktisen neuvoston puheenjohtajuuden ja hallituksen vaihdoksen jälkeen Suomen arktinen toiminta on kesän ajan vetänyt henkeä. Syksyn mittaan on kuitenkin jälleen tapahtumia luvassa.
Arktisen neuvoston puheenjohtajuuden ja hallituksen vaihdoksen jälkeen Suomen arktinen toiminta on kesän ajan vetänyt henkeä. Syksyn mittaan on kuitenkin jälleen tapahtumia luvassa. Antti Rinteen johtama Suomen uusi hallitus on ohjelmassaan luvannut laatia Suomelle uuden arktisen strategian. Työ ei vielä ole käynnistynyt, eikä strategian suuntaviivoja ole julkisesti linjattu. Pääministeri Rinne puhuu Reykjavikissa Arctic Circle –konferenssissa 10. lokakuuta isolle kansainväliselle yleisölle, mikä samalla tarjoaa tilaisuuden nykyisen hallituksen arktisten linjausten esittelyyn.
Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen puolestaan on pääpuhuja Rovaniemellä 12.11 Rovaniemi Arctic Spirit –konferenssissa, jonka pääteemana on arktinen ilmastonmuutos ja nuoret. Konferenssin paneelissa 13.11. on tilaisuus keskustella Suomen arktisen politiikan suuntaviivoista. Mukana paneelissa on myös Petteri Vuorimäki, joka alkusyksyllä aloitti Suomen uutena polaarisuurlähettiläänä.
Tehtävää häntä ennen hoitanut Aleksi Härkönen oli arktinen suurlähettiläs. Nyt tehtävänkuvaan on lisätty myös Etelämannerta koskevat asiat. Suomi isännöi keväällä 2020 vuosittain eri maissa kiertävän ison Etelämanner-kokouksen Helsingissä.
Rovaniemi Arctic Spirit –konferenssi on Suomen EU-puheenjohtajuuden oheistapahtuma, mutta tehdyn linjauksen mukaan kaikki puheenjohtajuuskauden korkean tason kokoukset järjestetään Helsingissä. Siellä pidetäänkin marraskuun lopussa pohjoiseen alueelliseen yhteistyöhön keskittyvä tapahtuma ”Clean and Global North”, joka samalla juhlistaa kansainvälisesti EU:n Pohjoisen ulottuvuuden 20-vuotispäivää. Kansallinen pohjoisen ulottuvuuden 20-vuotistapahtuma pidetään kutsutilaisuutena 18.10. Säätytalolla.
EU:n arktista politiikkaa käsitellään myös Uumajassa 3.-4. lokakuuta pidettävässä foorumissa, johon osallistuu joukko ulkoministereitä ja väistyvän EU-komission komissaareja. Ruotsi on järjestänyt samaan yhteyteen myös Barentsin euroarktisen neuvoston ulkoministerikokouksen, jossa Barents-puheenjohtajuus siirtyy Norjalle ja alueneuvoston vetovastuu Finnmarkilta Västerbottenille. Tämä on ensimmäinen kerta, kun Barents-ministerikokous on liitetty jonkin arktisen tapahtuman yhteyteen.
Syksyllä nimettävän uuden komission tehtävänkuvauksista ei arktisuutta erikseen löydy mutta suuri osa arktisista kysymyksistä on perinteisesti kuulunut meriasioista vastaavalle komissaarille. Tähän tehtävään ehdotetaan 28-vuotiasta liettualaista nimeltä Virginijus Sinkevičius. Eduskunnan arktisen valtuuskunnan puheenjohtaja kansanedustaja Mikko Kärnä on ehdottanut, että arktiset asiat siirrettäisiin Suomen komissaarille Jutta Urpilaiselle, jonka tehtävänä on lähinnä vastata EU:n kumppanuuksista ja etenkin Afrikasta.
Hallituksen syyskuun budjettiriihen alla toimitusjohtaja Tero Vauraste esitteli Yleisradion uutisessa ajatusta ”EU Arctic Officesta”, joka vastaisi elinkeinoelämän arktisiin tarpeisiin ja koordinoisi myös Suomen muuta arktista toimintaa. Julkinen jatkokeskustelu tästä käytiin lähinnä Lapin Kansassa, jossa EU:ssa arktisia tehtäviä hoitava Jari Vilén totesi, ettei EU ole uutta toimistoa perustamassa ja Arktisen keskuksen johtaja Timo Koivurova muistutti, että Arktisella keskuksella jo on kansallinen tehtävä. Omassa blogissaan Koivurova katsoi, että oleellista on vahvistaa Suomen jo olemassa olevien arktisten toimijoiden toimintakyky ja resurssointi ja että koordinaattorin rooliin sopii parhaiten valtioneuvoston kanslia. Tämä ei poista elinkeinoelämän oman arktisen toiminnan vahvistamisen mahdollisuutta, jos siihen koetaan tarvetta.
Jäämeren rata nousi toukokuussa esiin Rovaniemellä pidetyn Arctic Business Forumin yhteydessä, kun liikemies Peter Vesterbacka esitteli oman aloitteensa radan rakentamiseksi. Syntynyt keskustelu oli hetken aikaa kiivasta, mutta sen jälkeen ratahanke on kadonnut julkisuudesta. Rinteen hallituksen ohjelmassa siitä ei ole mainintaa. Barents Observer –verkkolehdessä julkaistussa jutussa 20.9. Vesterbacka kuitenkin vakuuttaa ajavansa vielä hanketta.
Markku Heikkilä
Tiedeviestinnän päällikkö
Lapin yliopiston Arktinen keskus
markku.heikkila(at)ulapland.fi
Kuva: Kaisa Sirén