Esko Lotvosen uralla kansainvälinen yhteistyö on ollut keskeisellä sijalla, ja sen hedelmiä hän haluaa jättää perinnöksi tuleville sukupolville.
Rovaniemellä syntynyt ja kasvanut kaupunginjohtaja Esko Lotvonen on tehnyt työtä pohjoisen puolesta koko elämänsä. Hän aloitti uransa aluekehittäjänä 1980-luvun alkupuolella Lapin lääninhallituksessa, ja yhteistyö Venäjän kanssa oli luonnollinen osa tehtävää. Vuonna 1991 hän työskenteli Anchoragessa perustetun Pohjoisen foorumin (The Northern Forum) käynnistämiseksi. Hän osallistui myös vuonna 1993 perustetun Barentsin euroarktisen neuvoston valmisteluun. Kun Suomi liittyi Euroopan unioniin vuonna 1995, Esko Lotvonen auttoi lähialueyhteistyön ja rahoitusohjelmien liikkeelle saamisessa.
”Urani alussa kylmä sota oli edelleen käynnissä, eikä kansainvälisiä kontakteja ollut paljoa. 1990-luvulla alkoi sitten Barentsin ja arktisen alueen yhteistyö. Kun Suomi liittyi EU:hun, lähialueyhteistyö tiivistyi. Oppilaitokset ja yritykset alkoivat luoda verkostoja. Me halusimme edistää yhteistoimintaa, tehdä asioita yhdessä. Nyt 2000-luvulla kansainvälinen yhteistyö on arkipäivää. ”
Esko Lotvonen oli Lapin maakuntajohtaja vuosina 1995–2012. Hän listaa vaikuttavan joukon jo lakkautuneita ja edelleen toimivia järjestöjä, joita hän on ollut mukana perustamassa tai joissa hän on toiminut puheenjohtajana. Tämänhetkisiä kiinnostuksen kohteita ovat muun muassa World Winter Cities Association of Mayors, talvikaupunkien verkosto, jossa hän on varapuheenjohtaja, sekä arktisten kaupunginjohtajien foorumi Arctic Mayors Forum.
”Suurin osa arktisen alueen ihmisistä asuu kaupungeissa. Arktiset kaupungit ovat edelläkävijöitä energiantuotannossa, kiertotaloudessa ja matkailun kehittämisessä. Poliittiset linjaukset sovitaan korkeammalla tasolla, mutta täällä arktisissa kaupungeissa ja pohjoisilla alueilla teemme käytännön päätöksiä, jotka vaikuttavat ilmastonmuutokseen ja ihmisten arkeen."
”Olen iloinen, että Rovaniemen kaupunki on päättänyt olla aktiivinen arktisessa yhteistyössä. Arktisen keskuksen kautta meillä on ensiluokkaista tutkimusta. Oli ikimuistoinen tilaisuus järjestää Arktisen neuvoston ministerikokous täällä Rovaniemellä viime toukokuussa ”, Esko Lotvonen sanoo.
”Lapissa arktiset kysymykset ovat keskeisiä. Elämme arktisessa laboratoriossa, suhteemme arktiseen alueeseen on tuore ja suora. Olen ylpeä siitä, että saamelaiset ovat olennainen osa arktista yhteistyötä."
Kuva Marko Junttila: Esko Lotvonen piti tervetulopuheen Rovaniemi Arctic Spirit -konferenssin iltavastaanotolla 2017.
Esko Lotvonen on isännöinyt monia arvovieraita Kiinan poliittisista johtajista Intian presidenttiin, valtiosihteeristä Mike Pompeosta ulkoministeriin Sergei Lavroviin. Kaikki haluavat tulla Lappiin.
”Kun aloitin urani 1980-luvulla, Lappia pidettiin kaukaisena, kylmänä ja kalliina. Nyt hinnat eivät enää tunnu liian korkeilta, emmekä ole enää kaukana, koska matkustaminen on helpompaa. Kylmyydestä on tullut valtti, vaikka valitettavasti ilmastonmuutoksen takia sitä on meillä aiempaa vähemmän."
Esko Lotvonen on oppinut, että kehityksen suuntaa on mahdollista muuttaa. Hän on iloinen siitä, että hänen kiinnostuksen kohteistaan on tullut globaaleja. Hän on ylpeä luomistaan verkostoista.
”En ole enää yhtä innokas matkustamaan kuin ennen, mutta on aina ilo nähdä tuttuja kasvoja, ovatpa tuttavat sitten Singaporesta, Norjasta tai Yhdysvalloista. Arktisten konferenssien ja seminaarien paras osuus on tapaaminen vanhojen ystävien kanssa. Pääsemme muistelemaan niitä asioita, jotka olemme yhdessä tehneet mahdollisiksi.”
Rovaniemen kaupunki on yksi Rovaniemi Arctic Spirit -konferenssin järjestäjistä. Tänä vuonna painopiste on nuorissa.
”Barentsin ja Pohjois-Kalotin yhteistyörakenteissa olemme aina halunneet ottaa nuoret mukaan ja tuoda heidän näkemyksiään esille. On tärkeää kuulla tulevaisuuden päättäjiä myös arktisessa yhteistyössä. Siksi haluamme antaa heille keskeisen roolin Arctic Spirit -konferenssissa.”
Esko Lotvonen toivoo, että kun hän jää ensi kesänä eläkkeelle, tulevat sukupolvet voivat hyötyä hänen työstään.
”On ollut etuoikeus olla mukana asioissa, joista on tullut merkittäviä teemoja maailmanlaajuisesti. Joku sanoi sen hyvin - tärkeintä ei ole se sato, jonka itse korjaa, vaan se, miten paljon on kylvänyt siemeniä.”
ArcticFinland.fi
Haastattelu: Maija Myllylä
Kuva: Heidi Volotinen