ArcticFinland –sivusto lähetti puoluetoimistojen kautta kolme kysymystä eurovaaliehdokkaille Suomen ja EU:n arktiseen toimintaan liittyen. Eurovaaleihin asetettiin kaikkiaan 269 ehdokasta ja vaalit pidettiin sunnuntaina 26.5.2019

Euroopan parlamentilla on tärkeä rooli Euroopan unionin arktisessa toiminnassa ja parlamentin jäsenet voivat pyrkiä nostamaan esiin tärkeinä pitämiään kysymyksiä. Suomi on Euroopan unionin pohjoisin jäsenvaltio.

KANSALLINEN KOKOOMUS

Aikio-Tallgren Paula

1. Suomen arktisen strategian päivityksen (2016) mukaan ”Suomi on johtava toimija kansainvälisessä arktisessa politiikassa niin Euroopan unionissa kuin globaalistikin”. Pidätkö tavoitetta yhä tarpeellisena Suomen ja EU:n osalta?

Pidän tavoitteita erittäin tärkeinä sekä tarpeellisuusnäkökulmasta että hyötynäkökulmasta. Arktisilla alueilla on tulevaisuudessa aivan uudenlaista merkitystä EU:lle, jos nämä mahdollisuudet halutaan aidosti ottaa EU:n agendalle. Toistaiseksi arktisten alueiden merkitys on ollut yleislausumiin perustuvaa.

Suomella on mahdollisuus toimia asiantuntevana sanansaattajana EU:hun päin. Arktisten alueiden merkitys kääntää geopoliittista karttaa toiseen suuntaan. Arktinen on muutakin kuin ympäristöä tai valtavia energiavaroja.
Kuten viimeisten vuosien ja kuukausien aikana ja viimeistään viime viikon aikana on nähty, arktisten alueiden rooli vahvistuu ja monipuolistuu myös turvallisuus-ja kauppapolitiikan saralla. Se, nähdäänkö tämä uhkana vai mahdollisuutena, riippuu siitä tahtotilasta, joka EU:ssa otetaan arktisten alueiden suhteen. 

Itse olen seurannut Kiinan kasvavia intressejä arktisia alueita kohtaan muutaman viime vuoden aikana ja mielestäni on ollut selvää, että USA:n ja Kiinan meneillään oleva kauppasota heijastuu suurvaltojen suhteisiin myös arktisilla alueilla. Tämä tarkoittaa myös Venäjän ja EU:n nivoutumista tähän suurvaltapolitiikan tilanteeseen ja uskon, että viimeistään Rovaniemen huippukokouksen myötä EU tulee panostamaan omaan arktiseen strategiaansa.
Suomella on tässä asiantuntijan roolissa kokoaan suurempi vaikutusvalta – lähtien ihan siitä, että kaikista EU-jäsenvaltioista Lapin monipuolinen infra, osaaminen, väestö-ja yrityspohja sekä logistiset mahdollisuudet tuovat EU:ssa tarvittavaa asiantuntijuutta.

Asun itse arktisella alueella ja näkökulmaa pohjoisen alueen asioihin on kertynyt paitsi privaattipuolelta myös yrityspuolelta. Arktisen alueen aiheet kiinnostavat monipuolisesti. Poimitaan muutama.

Luonnonvaroista metsien käyttö ja kaivosten turvallisuus kiinnostavat. Ensi vuonna EU:hun tulee kaivosten ympäristösäännökset. Ne sekä jatkossa niiden soveltaminen kansalliseen lainsäädäntöön ovat oleellisia. Rajajokikomissiossa olen seurannut valtakunnan rajajoki Tornionjoen tilannetta vuodesta 2009. Vesistökysymykset ovat myös EU-tason kysymyksiä, Tornionjoki näistä nyt mainintana.  Suomalaista metsäosaamista pitää edelleen tehokkaasti tuoda esille EU:ssa, etenkin jos EU:hun tulee yhteinen metsäpolitiikka.
Liikenneinfra kiinnostaa kovasti. Suomen päärata Helsinki-Tornion saaminen on TEN-T rahoitukseen tärkeää ja kiinnostava on nyt tietenkin uusimmat suunnitelmat Jäämeren radasta Kirkkoniemeen. Toteutuessaan Suomen kautta Jäämerelle kulkeva yhteys olisi EU:n nopein.

Lapin omat liiketoimintamahdollisuudet ja arktisuuden hyödyntäminen teknologiassa ja nimenomaan ympäristön suojelussa ovat agendallani – riippumatta siitä olenko meppi vai en.
Aluepolitiikasta ”pidän edelleen” – muodossa tai toisessa ja olen huolestunut EU-rakennerahaston mahdollisesti muuttuvista käytänteistä. Muun muassa rajaseudun määritelmä tullee pienenemään noin 125 kilometristä 25 kilometriin, mikä vaikuttaa EU-tukiin. Tässä näkyy väestötiheiden Keski-Euroopan maiden vaikutus, ja tämä pitää torpata.

Työvoiman liikkuvuus EU:ssa on kärkiteemojani ja työn perässä pendlaajien rajaesteet ja käytännön hankaluudet on poistettava muiltakin rajoilta kuin vain Suomen ja Ruotsin rajoilta. 
Tunnen saamelaiskysymyksen verraten hyvin ja haluan nostaa sen statusta edelleen EU:ssa, toki tuntien ne olemassa olevat haasteet, joita saamelaiskysymyksessä meillä kansallisesti on.
Arktinen keskus pitää nostaa Suomen kansalliseksi instituutioksi – siihen on kaikki faktiset perusteet.

3. Asteikolla 1-10, kuinka tärkeällä sijalla arktiset kysymykset olisivat omalla työlistallasi Euroopan parlamentissa

Kympillä mennään

Ehrnrooth Hans Adolf

1. Suomen arktisen strategian päivityksen (2016) mukaan ”Suomi on johtava toimija kansainvälisessä arktisessa politiikassa niin Euroopan unionissa kuin globaalistikin”. Pidätkö tavoitetta yhä tarpeellisena Suomen ja EU:n osalta?

Pidän tavoitetta yhä hyvin tarpeellisena ja ajankohtaisena sekä Suomen että EU:n kannalta.
Perustelut: Arktisen alueen strateginen merkitys kasvaa. Alueella on monia päällekkäisiä intressejä, jotka koskevat luonnonvaroja, kaupankäyntiä ja puolustusta. Etenkin alueen sotilaallinen tärkeys on palaamassa, ja myös kaupantekoa helpottavat infrastruktuurihankkeet liittyvät tiiviisti turvallisuuspolitiikkaan. Suomi on Arktisen neuvoston jäsenmaa. Suomen rooli arktisella alueella on merkittävä, vaikka meillä ei ole yhteyttä Jäämerelle. Suomen tulee pystyä näkemään arktisen alueen osittain yhtenevät ja osittain keskenään kilpailevat intressit laajasti ja strategisesti. Globaalit intressit tulee ottaa huomioon ja ymmärtää miten ne vaikuttavat. Arktista aluetta ei kuitenkaan voida jättää suurten maiden pelikentäksi, vaan Suomen tulee ottaa entistä aktiivisempi rooli alueella.

Ympäristö- ja ilmastoasiat, liikenneyhteydet ja luonnonvarat, yhteistyövarainen toiminta.

Perustelut: Ilmaston lämpeneminen on globaali haaste ja näkyy selvimmin arktisilla alueilla. Siksi on huolehdittava siitä, että arktisen alueen erityispiirteet ja -olosuhteet otetaan huomioon ilmastonlämpenemisen vastaisissa globaalin tason toimenpiteissä.

Arktisen alueen strategiset liikenneyhteydet (maa ja meri) ja luonnonvarojen hyödyntäminen ovat alueen tulevaisuuden kohtalonkysymyksiä. Siksi arktista aluetta ei saa jättää yksin suurvaltojen voima- ja talouspolitiikan pelikentäksi, vaan EU:n on toimivaltansa puitteissa pyrittävä edistämään alueen vakautta ja yhteistyövaraisen toiminnan jatkumista.

3. Asteikolla 1-10, kuinka tärkeällä sijalla arktiset kysymykset olisivat omalla työlistallasi Euroopan parlamentissa

Sijalla 8
Perustelut: Kärkiteemani on EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikka (sijat 9-10). Toiseksi tärkein teemani on EU:n arktinen politiikka/pohjoinen ulottuvuus (sijalla 8). Kolmanneksi tärkein teemani on EU:n koheesiopolitiikka – aluekehityspolitiikka (sija 7). Arktiseen politiikkaan voi luontevasti yhdistää ympäristö- ja ilmastopolitiikan, koska näiden vaikutukset näkyvät selvimmin arktisella alueella.

Niemeläinen Heikki

1. Suomen arktisen strategian päivityksen (2016) mukaan ”Suomi on johtava toimija kansainvälisessä arktisessa politiikassa niin Euroopan unionissa kuin globaalistikin”. Pidätkö tavoitetta yhä tarpeellisena Suomen ja EU:n osalta?

Strategiatavoitteiden tarpeellisuus on kasvanut sitten vuoden 2016 päivityksen. Päivitystä leimaa pitäytyminen ylätasolla, eikä ole otettu selviä painopisteitä ja jalkauttamaan strategiaa käytäntöihin. Pidän ilmeisenä, että Venäjän koillisosan talouspoliittinen merkitys kasvaa siellä olevien luonnonvarojen ja koillisväylän kehittymisen vuoksi. Tätä kehitystä nopeuttaa ilmaston lämpeneminen. Euroopalla on perusteltua luoda Venäjän kanssa toimivat taloussuhteet ja tarvittava infra alueen taloudellista hyödyntämistä varten – ja tässä Suomen rooli on erittäin keskeinen, koska maa-alueemme sijaitsee koillisen Venäjän ja muun Euroopan välissä. Käytännössä Suomen ja erityisesti Lapin tulee nyt tehdä oma sisäinen linjauksensa mitä Lappi haluaa – kyse on rataratkaisusta. Pidän ilmeisenä, että järkevänä ratkaisuna on kaksoisratkaisu, jossa Suomen omasta huoltovarmuusnäkökulmasta kehitetään läntistä yhteyttä Ruotsiin ja Norjan Narvikiin, ja toisaalta yleiseurooppalaisesta näkökulmasta kehitetään yhdessä EU-toimijoiden kanssa ratayhteyttä Kemi-Salla-Muurmansk.

Lapin kehityksen aktivoiminen edellyttää tasapainottavana voimana alueen väestön itsehallinnon turvaamista ja kehittämistä. Luontevana toimena on osoittaa Saamelaiskäräjille niitä itsehallintoon kuuluvia oikeuksia, jotka on määritelty Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjassa. Eräs harkittava ehdotus olisi osoittaa saamelaisalueilla oleville valtion omistamille maille Saamelaiskäräjien päättämä verotusoikeus, joka kohdistuisi maa-alueen vaihtoehtoisiin käyttötapoihin (poronhoito, luontomatkailu) Saamelaiskäräjien päättämällä tavalla. Menettelyssä Saamelaiskäräjille muodostuisi omaa verotusoikeutta ja mahdollisuus omassa päätösvallassa oleviin tuloihin ja omaan pääomatalouteen. Tällöin Saamelaiskäräjien harjoittama itsehallinto saisi reaalisen sisällön – samalla tavalla kuin aluehallinnon uudistuksessa tehdään kuntaa laajempien alueiden itsehallinnolle (perustuslaki 121 §, 4. momentti).

2. Mihin arktisiin asioihin pyrit Euroopan parlamentissa erityisesti vaikuttamaan ja miksi?

Pyrin vaikuttamaan (A) Kemi-Salla-Muurmansk –radan rakentamista yleiseurooppalaisen Venäjä –yhteistyön näkökulmasta ja tätä tasapainottaen Suomen, Ruotsin ja Norjan yhteyksien kehittämistä Suomen huoltovarmuuden näkökulmasta ja (B) Lapin alueen ihmisten, erityisesti Saamelaiskäräjien itsehallinnon kehittämistä Euroopan paikallisen itsehallinnon mukaisesti. Keskeistä on Saamelaiskäräjien oikeus omiin varoihin (verotusoikeus kohdistettuna valtion nyt omistamiin maihin) ja oikeus omaan pääomatalouteen.


3. Asteikolla 1-10, kuinka tärkeällä sijalla arktiset kysymykset olisivat omalla työlistallasi Euroopan parlamentissa

Edellinen paketti, jossa on yhtäältä ratainfran kehittäminen ja toisaalta alueen asukkaiden, erityisesti alkuperäisasukkaiden itsehallinnon kehittäminen, on minulle tärkeysjärjestyksessä välittömästi ydintavoitteiden (talouspakotteiden purku, Schengen-sopimuksen uusiminen) jälkeen kategoriassa 9.

Pietikäinen Sirpa

1. Suomen arktisen strategian päivityksen (2016) mukaan ”Suomi on johtava toimija kansainvälisessä arktisessa politiikassa niin Euroopan unionissa kuin globaalistikin”. Pidätkö tavoitetta yhä tarpeellisena Suomen ja EU:n osalta?

Kyllä. 

Ilmastonmuutos ja sen nopeuttama jäiden sulaminen kohdistavat arktiselle alueelle yhä enemmän käyttöpaineita merenkulun ja resurssien hyödyntämisen muodossa. Kasvava aktiivisuus alueella lisää ympäristöriskejä ja kiihdyttää omalta osaltaan ilmastonmuutosta. Se lisää myös alueen geopoliittisia jännitteitä, jotka toistaiseksi ovat pysyneet vähäisinä Arktiksella.

Nyt on viimeinen hetki puuttua kiihtyvään kilpailuun luonnonvaroista ja saada varovaisuusperiaate osaksi arktista ympäristövaikutustenarviointia. Myös öljynporauksesta pitäisi luopua, kun tavoittelemme fossiilisista luopumista.

Kun Arktiksen geopoliittinen merkitys kasvaa, on meidän intressi saada arktinen säilymään rauhan, tutkimuksen ja yhteisen liikkumisen alueena.
Suomella on tärkeä erityisrooli kestävän arktisen politiikan edistäjänä, koska olemme Ruotsin ohella EU:n ainoat arktiset jäsenmaat. Olemme olleet ensimmäisiä aktiivisia 90-luvulla arktisen yhteistyön aloittamisessa. EU on arktinen osapuoli, ja samalla tavalla, kun sillä on intressejä Välimerellä, on niitä myös Arktiksella. Tarvitsemme vahvaa EU:ta kestävän arktisen politiikan, ympäristövaikutustenarvioinnin ja vakauden edistäjinä Venäjän ja Yhdysvaltojen intressien rinnalle. Suomen etu on olla johtavana toimijana arktisessa politiikassa.

2. Mihin arktisiin asioihin pyrit Euroopan parlamentissa erityisesti vaikuttamaan ja miksi?

Arktinen ekosysteemi, kasvit ja eläimet mukaan luettuina, on erityisen herkkä häiriöille, ja sen elpymisaika on pidempi kuin monilla muilla alueilla – sikälikin kun alueen luonto ylipäätään toipuu häiriöistä. Kielteiset ympäristövaikutukset ovat usein kumulatiivisia ja peruuttamattomia. Siksi luonnonvarojen kestävään käyttöön on kiinnitettävä erityistä huomiota, ennen kuin kilpajuoksu luonnonvarojen perässä on ehtinyt liian pitkälle ja vahingot ovat mittavia.

EU:n ainoa alkuperäiskansan, saamelaisten, vähemmistöasema kaipaa myös EU:lta suojaa. Ruotsi ja Suomi, joiden alueella EU-saamelaiset asuvat, eivät kumpikaan ole esimerkiksi ratifioineet kansainvälisen työjärjestön ILO:n sopimusta alkuperäiskansojen oikeuksista. Saamelaiset pitää ottaa vahvemmin mukaan arktisen alueen päätöksentekoon ja heitä on kuultava nykyistä paremmin myös EU-päätöksenteossa. Olenkin esittänyt, että saamelaisten alkuperäiskansana olisi hyvä saada oma EU edustusto.

Ilmastomuutos iskee arktiselle alueelle kovemmin kuin muualle. Jos lämpötila nousee globaalisti kaksi astetta, Suomessa neljä, tarkoittaa se arktisella alueella jopa kuuden asteen nousua.

3. Asteikolla 1-10, kuinka tärkeällä sijalla arktiset kysymykset olisivat omalla työlistallasi Euroopan parlamentissa

9. Olen ollut mm. Euroopan parlamentin pääneuvottelija (raportööri) EU:n arktista strategiaa koskevassa mietinnössä, yhdessä ulkopoliittisen valiokunnan virolaisen mepin Urmas Paetin kanssa.

 

PERUSSUOMALAISET

Ollila Karri

1. Suomen arktisen strategian päivityksen (2016) mukaan ”Suomi on johtava toimija kansainvälisessä arktisessa politiikassa niin Euroopan unionissa kuin globaalistikin”. Pidätkö tavoitetta yhä tarpeellisena Suomen ja EU:n osalta?

Lopputulos ratkaisee, eikä se kuka tai mikä johtava toimija. Artisten alueiden ihmisten hyvinvointi ja luonnon sopusointuinen hyödyntäminen jatkuvat myös tulevaisuudessa.

2. Mihin arktisiin asioihin pyrit Euroopan parlamentissa erityisesti vaikuttamaan ja miksi?

Luonnovarojen hyödyntäminen työllisyyttä tukevalla tavalla. Suomessa metsät, porotalous, turismi sekä kaivannaistalous on sovitettavissa. Hyvät liikenneyhteydet ja kohtuullisen hintainen energia ovat pohjoisen elinehtoja.

3. Asteikolla 1-10, kuinka tärkeällä sijalla arktiset kysymykset olisivat omalla työlistallasi Euroopan parlamentissa

10. Riittävä ja kohtuuhintainen energia ja luonnovarojen hyödyntäminen, lähiruoka, metsästys sekä luonnon sopusointu, elävä maaseutu ja turismi ovat kaikki omalla työlistallani.

Sibakoff Samuli

1. Suomen arktisen strategian päivityksen (2016) mukaan ”Suomi on johtava toimija kansainvälisessä arktisessa politiikassa niin Euroopan unionissa kuin globaalistikin”. Pidätkö tavoitetta yhä tarpeellisena Suomen ja EU:n osalta?

Tavoite on yhä tärkeä. Kuka muu voisi puhua arktisten alueiden puolesta?  Espanja? Pohjoismaiden tulee yhdessä pitää huolta yhdestä Pohjois-Euroopan ainutlaatuisimmista seuduista..

2. Mihin arktisiin asioihin pyrit Euroopan parlamentissa erityisesti vaikuttamaan ja miksi?

Minulle tärkeimpänä tulee esille ympäristö ja matkailu. Tietysti myös liikenneyhteyksien täytyy toimia ja pitkien välimatkojen alueella liikkuminen täytyy mahdollistaa. 

Pohjoinen-Suomi on alueita, jotka ovat luonnoltaan ja rauhaltaan niin ainutlaatuisia, että siellä on kestävän matkailun kasvun mahdollisuudet todella suuret. Myös turvallisuuspolitiikka arktisilla alueilla nousee tärkeysjärjestyslistalla ylös, koska sieltä löytyy Venäjän ja "Naton" raja.

3. Asteikolla 1-10, kuinka tärkeällä sijalla arktiset kysymykset olisivat omalla työlistallasi Euroopan parlamentissa

7-8 aluekehitys on tärkeätä ja euroedustajien tehtävä on valvoa koko Suomen etua.

 

PIRAATTIPUOLUE

Ryynänen Ari

1. Suomen arktisen strategian päivityksen (2016) mukaan ”Suomi on johtava toimija kansainvälisessä arktisessa politiikassa niin Euroopan unionissa kuin globaalistikin”. Pidätkö tavoitetta yhä tarpeellisena Suomen ja EU:n osalta?

Pidän erittäin tarpeellisena jo pelkästään maantieteellisesti, mutta myös teknologisen osaamisemme ja pitkän kokemuksemme vuoksi. Ne tekevät, jotka osaavat, ja me osaamme.

2. Mihin arktisiin asioihin pyrit Euroopan parlamentissa erityisesti vaikuttamaan ja miksi?

Hyvin moneen, mutta ehkä tärkeimmät itselleni ovat kulkuyhteydet, tutkimus ja ilmasto.

3. Asteikolla 1-10, kuinka tärkeällä sijalla arktiset kysymykset olisivat omalla työlistallasi Euroopan parlamentissa

Yhdeksän (9).

 

SEITSEMÄN TÄHDEN LIIKE

Järvinen Tuija

1. Suomen arktisen strategian päivityksen (2016) mukaan ”Suomi on johtava toimija kansainvälisessä arktisessa politiikassa niin Euroopan unionissa kuin globaalistikin”. Pidätkö tavoitetta yhä tarpeellisena Suomen ja EU:n osalta?

Hallitus hyväksyi maaliskuussa 2017 päivityksen toimenpidesuunnitelman, joka konkretisoi ja mahdollisuuksien mukaan aikatauluttaa Suomen tavoitteita. Suomen tarkoitus ja tavoite on tuottaa erilaisia ratkaisumalleja arktisen kehityksen pulmakysymyksissä käyttäen hyväkseen erilaisia innovatiivisia tuotteita ja toimintatapoja. Erityisesti korostetaan Suomen, kestävää matkailua, arktista osaamista ja infrastruktuurin ratkaisuja.

Hallituksen tavoitteena on:
- Suomi on johtava kansainvälinen toimija arktisessa politiikassa, EU:ssa sekä globaalisti
- Arktisen alueen tärkeyttä korostaa myös hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko.

Perusteluni: Kansainvälisen yhteistyön kehittäminen, uudet kaupankäynnin mahdollisuudet, ympäristö-, turvallisuus ja ilmastokysymykset, työllisyys

2. Mihin arktisiin asioihin pyrit Euroopan parlamentissa erityisesti vaikuttamaan ja miksi?

Ilmasto, alkuperäiskansat, ympäristö, luonnonvarat

3. Asteikolla 1-10, kuinka tärkeällä sijalla arktiset kysymykset olisivat omalla työlistallasi Euroopan parlamentissa

Kahdeksan (8).

Kaivanto Petri

1. Suomen arktisen strategian päivityksen (2016) mukaan ”Suomi on johtava toimija kansainvälisessä arktisessa politiikassa niin Euroopan unionissa kuin globaalistikin”. Pidätkö tavoitetta yhä tarpeellisena Suomen ja EU:n osalta?

Jos Suomelle avautuisi mahdollisuus saada Venäjän laittomasti miehittämä yhteytemme Jäämerelle takaisin, olisimme vielä johtavampi ja tämän pitäisi olla tavoitteena. Suomi on Pohjolan Bolivia, jolta on epäoikeudenmukaisesti riistetty valtamerisatama.

2. Mihin arktisiin asioihin pyrit Euroopan parlamentissa erityisesti vaikuttamaan ja miksi?

Minulle tärkeintä on ekologisesti kestävä kehitys sekä Euroopan pienten kansojen ja kulttuurien säilyminen. Suomalaiset ja saamelaiset ovat yhtä lailla uhanalaisia alkuperäiskansoja.

3. Asteikolla 1-10, kuinka tärkeällä sijalla arktiset kysymykset olisivat omalla työlistallasi Euroopan parlamentissa

Riippuisi varmaankin paljon siitä, missä valiokunnissa minun olisi mahdollista työskennellä.

Nygård Mauri

1. Suomen arktisen strategian päivityksen (2016) mukaan ”Suomi on johtava toimija kansainvälisessä arktisessa politiikassa niin Euroopan unionissa kuin globaalistikin”. Pidätkö tavoitetta yhä tarpeellisena Suomen ja EU:n osalta?

Johtoon kannattaa pyrkiä

2. Mihin arktisiin asioihin pyrit Euroopan parlamentissa erityisesti vaikuttamaan ja miksi?

Pyrin vaikuttamaan rauhaan ja hyviin naapuruussuhteisiin kaikkiin suuntiin. Esimerkiksi poistamaan pakotteet Venäjälle, mistä hyötyisi sekä arktinen maatalous että kuntien talous.

Suomen pitäisi päästä Jäämerelle. 
Uskon, että aiemmin vetämäni Latvavesiprojektin menetelmällä metsäojotusten ja jo ojitettujen suometsien hiilipäästöjä voidaan alentaa. Menetelmässä pidetään pohjaveden pintaa ylhäällä keväällä ja alkukesästä. Samalla veden laatu paranee ja ehkäistään todella halvalla tavalla tulvia.  Pyrin saamaan menetelmälle jatkokokeita ja levittämään menetelmää maailmanlaajuisesti. Asia koskee arktista aluetta, kun alue määritellään vaikka siten, että kyseessä on napapiirin pohjoispuolinen alue. 
Haluan, että susi poistetaan koko Suomen alueelta, sillä susi ei tarvitse Suomea eikä Suomi sutta.

3. Asteikolla 1-10, kuinka tärkeällä sijalla arktiset kysymykset olisivat omalla työlistallasi Euroopan parlamentissa

Tärkeys luokkaa 9. Tosin rauha on kaikista tärkeintä ja siihen liittyy, että ei liitytä sotilasliittoihin ja sanotaan irti jo solmittu isäntämaasopimus Naton kanssa. Kun Suomen valtio halusi pimittää, niin käänsin sopimuksen kaverin kanssa ja toimitin asian ympärille kirjan Näin Suomea viedään. Nato saa nykyisin Suomen mukaan sotaansa Venäjää vastaan, milloin vain haluaa. Voi myös tulla maahamme pelkästään omalla päätöksellään

SININEN TULEVAISUUS

Aaltonen Kari

1. Suomen arktisen strategian päivityksen (2016) mukaan ”Suomi on johtava toimija kansainvälisessä arktisessa politiikassa niin Euroopan unionissa kuin globaalistikin”. Pidätkö tavoitetta yhä tarpeellisena Suomen ja EU:n osalta?

Kyllä mielestäni on tarpeellinen tavoite edelleen. Tarve ei ole kadonnut mihinkään. Koen tärkeänä alkuperäiskansojen äänen esiin tuomisen, luonnon puolesta puhumisen. Meillä jokaisella maalla jotka olemme osa tätä aluetta on tärkeää olla omalta osaltaan kehittämässä ja vaalimassa myös tulevaisuutta näillä arktisilla alueilla.

2. Mihin arktisiin asioihin pyrit Euroopan parlamentissa erityisesti vaikuttamaan ja miksi?

Alkuperäiskansat, puhdas ilmasto, tarvittavat toimivat liikenneyhteydet.... Hankala valita vain joitakin näistä koska kaikkia asiat ovat omalla paikallaan tärkeitä.

3. Asteikolla 1-10, kuinka tärkeällä sijalla arktiset kysymykset olisivat omalla työlistallasi Euroopan parlamentissa

10 nämä asiat ovat todella tärkeitä ja olisi suuri kunnia päästä konkreettisesti myös työskentelemään näiden asioiden vuoksi.

Kulmala Kari

1. Suomen arktisen strategian päivityksen (2016) mukaan ”Suomi on johtava toimija kansainvälisessä arktisessa politiikassa niin Euroopan unionissa kuin globaalistikin”. Pidätkö tavoitetta yhä tarpeellisena Suomen ja EU:n osalta?

Tavoite on edelleen ajankohtainen, ehkä ajankohtaisempi kuin koskaan. Arktiset alueet kiinnostavat yhä useampaa maata, mm Etelä-Koreaa ja Japania. Meidän tulisi olla entistä aktiivisempi maa arktisten alueiden kysymyksissä. Olen itse saanut olla eduskunnassa viimeiset neljä vuotta Arktisen alueen parlamentaarikkokonferenssin Suomen valtuuskunnan jäsenenä, joten asiat ovat minulle tuttuja.

2. Mihin arktisiin asioihin pyrit Euroopan parlamentissa erityisesti vaikuttamaan ja miksi?

Ympäristöasiat ovat erittäin tärkeitä ilmaston lämpenemisen myötä. Olen puhunut paljon arktisten alueiden kokouksissa mm. muovittomasta arktisesta vesistöstä. Tämä olisi vielä tässä vaiheessa varsin helppo toteuttaa. Liikenneyhteydet myös Jäämeren radan myötä tulee saada kuntoon saamelaisten oikeudet huomioiden. Alkuperäiskansojen oikeudet, kulttuuri ja kieli tulee turvata jatkossakin. Luonnonvarat eivät ole uusiutuva luonnonvara, joten niiden käyttö tulee olla kohtuullista. 

3. Asteikolla 1-10, kuinka tärkeällä sijalla arktiset kysymykset olisivat omalla työlistallasi Euroopan parlamentissa

Olen sitoutunut toimimaan arktisten alueiden puolesta ja turvaamaan edellä mainitut seikat jo Suomen valtuuskunnassakin eli arvosanalla 9.

 

SUOMEN KESKUSTA

Kajak Raul

1. Suomen arktisen strategian päivityksen (2016) mukaan ”Suomi on johtava toimija kansainvälisessä arktisessa politiikassa niin Euroopan unionissa kuin globaalistikin”. Pidätkö tavoitetta yhä tarpeellisena Suomen ja EU:n osalta?

Johtavan roolin tavoitteleminen on edelleen arvokasta. Suomessa ja erityisesti on arvokasta osaamista ja tutkimusta hyödynnettäväksi arkitisessa politiikassa.

2. Mihin arktisiin asioihin pyrit Euroopan parlamentissa erityisesti vaikuttamaan ja miksi?

Pyrin vaikuttamaa ensisijaisesti omaan pohjoiseen elinympäristöön vaikuttaviin asioihin. Meillä on erityinen elinympäristö EU:nkin alueella ja sen vuoksi se on huomioitava kaikessa päätöksen teossa.

3. Asteikolla 1-10, kuinka tärkeällä sijalla arktiset kysymykset olisivat omalla työlistallasi Euroopan parlamentissa

8. Arktiset kysymykset ovat olennaisia juuri meille, jotka asumme EU:n pohjoisella puolella.

Katainen Elsi

1. Suomen arktisen strategian päivityksen (2016) mukaan ”Suomi on johtava toimija kansainvälisessä arktisessa politiikassa niin Euroopan unionissa kuin globaalistikin”. Pidätkö tavoitetta yhä tarpeellisena Suomen ja EU:n osalta?

Kyllä. Suomen ja koko EU:n rooli arktisella alueella korostuu varsinkin nyt, kun Yhdysvallat väistelee vastuuta ilmastonmuutoksen torjunnassa.

2. Mihin arktisiin asioihin pyrit Euroopan parlamentissa erityisesti vaikuttamaan ja miksi?

EU:n aluepolitiikkaan sekä EU:n tutkimus- ja innovaatio-ohjelma Horisonttiin, joiden kautta tuetaan myös pohjoisten alueiden elinvoimaa, kasvua, tutkimusta, tuotekehittelyä sekä edistetään kansainvälistä yhteistyötä.

3. Asteikolla 1-10, kuinka tärkeällä sijalla arktiset kysymykset olisivat omalla työlistallasi Euroopan parlamentissa

9. Kun arktisuuteen liittyviä asioita tulee työpöydälleni, pidän niitä erittäin tärkeinä.

Pekkarinen Mauri

1. Suomen arktisen strategian päivityksen (2016) mukaan ”Suomi on johtava toimija kansainvälisessä arktisessa politiikassa niin Euroopan unionissa kuin globaalistikin”. Pidätkö tavoitetta yhä tarpeellisena Suomen ja EU:n osalta?

Suomella on mahdollisuudet vaikuttaa EU:n kautta siihen, että jännitteet arktisilla alueilla pysyvät vähäisinä ja turvallisuudenkin kannalta mahdollisimman vakaa poliittinen yhteistyö jatkuu. Arktisten alueiden ilmastopoliittisen sekä liikennepoliittisen merkityksen lisääntymisen myötä Suomen on pyrittävä edelleen johtoasemaan. Arktisen yhteistyön ja pohjoisten alueiden on oltava näkyvästi osa EU:n strategioita ja politiikkaa.

2. Mihin arktisiin asioihin pyrit Euroopan parlamentissa erityisesti vaikuttamaan ja miksi?

EU:n on panostettava myös arktisen politiikkansa kautta työllisyyteen, kasvuun, investoin¬teihin kuten liikenneinfrastruktuurihankkeisiin, ympäristökysymyksiin, ilmaston¬muutoksen torjuntaan ja sopeutumiseen, uusiutuvaan energiaan sekä arktiseen tutkimukseen ja ylipäätään innovaatioihin. 
 
EU:n arktisen rahoituksen olisi oltava suurempaa.

10.

Ruottu Annina

1. Suomen arktisen strategian päivityksen (2016) mukaan ”Suomi on johtava toimija kansainvälisessä arktisessa politiikassa niin Euroopan unionissa kuin globaalistikin”. Pidätkö tavoitetta yhä tarpeellisena Suomen ja EU:n osalta?

Ehdottomasti. Suurvaltojen kasvava kiinnostus arktista aluetta kohtaan on kasvanut. Geopolitiikan merkitys on vahvistunut ja Suomen ja EU:n tulee seurata tilannetta tarkasti.

2. Mihin arktisiin asioihin pyrit Euroopan parlamentissa erityisesti vaikuttamaan ja miksi?

Ilmastonmuutos kohtelee rajusti juuri arktista aluetta. Arktisen alueen herkkyys muutoksille ja ongelmille on huomioitava. On huolehdittava alkuperäiskansojen oikeuksista ja mahdollisuuksista vaikuttaa asioihin. Aluetta tulee kehittää vastuullisesti ja asukkaat huomioiden. Kasvattaisin myös tutkimuksen ja kehityksen rahoitusta.
 
EU:n arktisen rahoituksen olisi oltava suurempaa.

Erittäin tärkeänä. 9.

Sirkiä Anna

1. Suomen arktisen strategian päivityksen (2016) mukaan ”Suomi on johtava toimija kansainvälisessä arktisessa politiikassa niin Euroopan unionissa kuin globaalistikin”. Pidätkö tavoitetta yhä tarpeellisena Suomen ja EU:n osalta?

Pidän tavoitetta erittäin tarpeellisena ja itseasiassa vuosi vuodelta tärkeämpänä. Esimerkiksi ilmastonmuutos vaikuttaa kaikkein eniten arktisen alueen luontoon, joka on hyvin herkkää muutoksille. Arktista politiikkaa pitäisi EU:ssa entisestään vahvistaa ja se pitää nostaa yhdeksi tärkeimmistä tavoista hoitaa myös ulkosuhteita.

2. Mihin arktisiin asioihin pyrit Euroopan parlamentissa erityisesti vaikuttamaan ja miksi?

Tärkeintä minulle on aluepolitiikka ja sen huomioiminen, että myös arktisia alueita kehitetään siinä missä muitakin. Matkailu, alkuperäiskansat, poronhoito, kalastus, maa- ja metsätalous ja kaivosteollisuus voivat kukoistaa yhdessä, kun ymmärretään näiden erityispiirteet ja toimitaan vastuullisesti. Ilmastopolitiikka on erittäin tärkeää juuri arktisen alueen luonnon vuoksi. Haluaisin, että yhteyttä jäämerelle kehitetään (jäämeren rata ja Tallinnan tunneli) alkuperäiskansan ja paikallisten elinkeino ja elämä huomioiden. Saamelaisten osalta tilanne on Suomessa edelleen epäselvä, eikä mielestäni tule tehdä unionin tason ratkaisuja asiaan niin kauan kuin kansallisia kysymyksiä ei ole ratkaistu. Arktisen alueen tutkimukseen ja kehitykseen on panostettava.

3. Asteikolla 1-10, kuinka tärkeällä sijalla arktiset kysymykset olisivat omalla työlistallasi Euroopan parlamentissa

Minulle on tärkeää pohjoisen ruoantuotannon turvaaminen, kestävän metsätalouden edellytysten turvaaminen ja pohjoisen, luonnonläheisen elämäntapamme puolustaminen. Siksi myös arktiset kysymykset ovat työlistallani vähintään sijalla 7.

Vehkaperä Mirja

1. Suomen arktisen strategian päivityksen (2016) mukaan ”Suomi on johtava toimija kansainvälisessä arktisessa politiikassa niin Euroopan unionissa kuin globaalistikin”. Pidätkö tavoitetta yhä tarpeellisena Suomen ja EU:n osalta?

Ehdottomasti. Arktinen yhteistyö on tuonut suurvallat yhteen neuvottelupöytään. On näkökulmakysymys, katsooko arktista aluetta globaalina valtakamppailun areenana vai keskinäisen yhteistyön ja dialogin mahdollistajana. On kaikkien intressi, että arktinen alue säilyy rauhanomaisena yhteistyön alueena. EU:lla on oltava vahva kanta ja ote arktisen tulevaisuuden määrittämiseen. Tulevan komission on linjattava pikaisesti EU:n tulevan arktisen politiikan tavoitteet. Suomen on otettava EU:n arktisen politiikan johtovastuu ja pidettävä se oman EU-puheenjohtajakautensa yhtenä keskeisenä tavoitteena. Jos Suomi ei edistä voimakkaasti arktisen alueen politiikkaa EU:ssa, ei kukaan muukaan sitä tee. Suomella on nyt vastuu, velvollisuus ja mahdollisuus toimia koko EU:n yhteisen intressin mukaisesti nostamalla arktinen politiikka siihen painoarvoon, joka sille kuuluu.

2. Mihin arktisiin asioihin pyrit Euroopan parlamentissa erityisesti vaikuttamaan ja miksi?

Arktisella alueella maailman toimijoita kiinnostavat mittavat luonnonvarat. Myös Pohjois-Suomessa on paljon esimerkiksi kaivannaisia ja mineraaleja. Näitä pitää voida hyödyntää, mutta kestävästi. Hyödyntämisen täytyy tuoda kasvua paikallisesti, jotta pohjoiset alueet säilyvät elinvoimaisina ja paikalliset asukkaat hyötyvät. Voitot eivät saa valua muualle. Alueen luonnonvarojen hyödyntäminen sekä paikallisten ihmisten elinolojen ylläpitäminen edellyttävät liikenne- ja logistiikkayhteyksiä, johon vaaditaan investointeja. EU:n tasolta rahoitusta pitää voida varmistaa esimerkiksi Verkkojen Eurooppa –välineeltä. Sama väline rahoittaa myös digitaalisia yhteyksiä, joilla varmistetaan, että kaikilla on yhtäläinen pääsy yhä digitalisoituvampiin palveluihin. Samoin elinvoimaisuutta tuetaan hyvällä aluepolitiikalla.

Haluan myös kiinnittää huomiota tärkeään tutkimus- ja ympäristötyöhön. Arktinen ympäristö on haavoittuva. EU:n ja Venäjän jäisistä suhteista huolimatta Suomi tekee erittäin tärkeää yhteistyötä logistiikan ja ympäristön alalla, kuten luonnon- ja vesiensuojeluyhteistyötä. Olenkin meppinä tehnyt kirjauksia pohjoisen alueen yhteistyöstä esimerkiksi Venäjä-suhteita tai rajat ylittäviä ohjelmia käsitteleviin mietintöihin.
Kaikessa arktisessa politiikassa pyrin painottamaan arktisen yhteistyön merkitystä. Arktinen neuvosto on onnistunut tuomaan maailman suurvallat yhteen pöytään keskustelemaan tiede-, ympäristö- ja kulttuurialojen yhteistyöstä, muista kiistoista huolimatta.
Parlamentissa olen myös tehnyt aloitteen, jotta parlamentilla olisi oma valtuuskunta, joka vahvistaisi europarlamentaarikkojen suhteita arktisen alueen toimijoihin.

10 - Olen tällä hetkellä Euroopan parlamentin pohjoisin meppi, ja olen pyrkinyt profiloitumaan nimenomaan arktisilla ja pohjoisen ulottuvuuden kysymyksillä. Arktinen ei ole vain Pohjois-Suomen, vaan koko Suomen ja koko EU:n asia. Arktinen on ainutlaatuinen, ja arktinen on meille mahdollisuus. Tämän ymmärryksen levittämisessä on vielä tehtävää.

SUOMEN KRISTILLISDEMOKRAATIT

Ebeling Mika

1. Suomen arktisen strategian päivityksen (2016) mukaan ”Suomi on johtava toimija kansainvälisessä arktisessa politiikassa niin Euroopan unionissa kuin globaalistikin”. Pidätkö tavoitetta yhä tarpeellisena Suomen ja EU:n osalta?

Pidän. Luonnontasapainoa kunnioittavan matkailun edistäminen ja infratruktuurin parantaminen ovat edelleen keskeisiä asioita. Ilmastonmuutoksen vaikutusta pohjoisiin alueisiin tulee pitää erityisesti silmällä. Myös saamelaisten mahdollisuus säilyttää elinkeinonsa tulee turvata.

2. Mihin arktisiin asioihin pyrit Euroopan parlamentissa erityisesti vaikuttamaan ja miksi?

Tietoliikenneyhteydet ja muut liikenneyhteydet. On tärkeää, että nopeat tietoliikenneyhteydet tarjotaan koko EU:n alueella. Myös muista liikenneyhteyksistä tulee pitää huolta.

3. Asteikolla 1-10, kuinka tärkeällä sijalla arktiset kysymykset olisivat omalla työlistallasi Euroopan parlamentissa

Erityiset arktiset kysymykset ehkä 6. Olen Rovaniemellä syntynyt ja arvostan pohjoista.

Erävalo Esa

1. Suomen arktisen strategian päivityksen (2016) mukaan ”Suomi on johtava toimija kansainvälisessä arktisessa politiikassa niin Euroopan unionissa kuin globaalistikin”. Pidätkö tavoitetta yhä tarpeellisena Suomen ja EU:n osalta?

Pidän erittäin tarpeellisena. Tämä kyselykin on tarpeellinen, sillä muutoin en olisi huomannut tutustua kirjaan ”Jos menetämme Arktiksen” https://lauda.ulapland.fi/handle/10024/63650.
Kirja antaa hyvän kuvan arktisen politiikan tärkeydestä Suomelle, mutta myös koko EU:lle. Kun olin Euroopan parlamentissa 2009-14 Sari Essayahin avustajana, lobbasimme kovasti arktisen informaatiokeskuksen saamiseksi Rovaniemelle.

2. Mihin arktisiin asioihin pyrit Euroopan parlamentissa erityisesti vaikuttamaan ja miksi?

Jos pääsisin Euroopan parlamenttiin, pyrkisin talousvaliokuntaan tai teollisuusvaliokuntaan. Siellä nostaisin esille kestävän kehityksen mukaista arktisen alueen taloudellista kehittämistä, johon moni asia vaikuttaa, kuten liikenneyhteydet, luonnonvarat, väestön koulutustaso jne. Tein jo 1983 diplomityöni puuhiilen käytöstä teräksen valmistuksessa ja 1987 väitöskirjani aurinkoenergian hyödyntämisestä teräksen pintakarkaisussa. Ilmastonmuutoksen torjuminen on siis ollut pitkään minulle keskeistä. Mustan hiilen eli nokipäästöjen kulkeutuminen  arktisen alueen lumen ja jään päälle on yksi tärkeimmistä torjuttavista asioista ja siinä soihduttamisen lakkauttaminen.

3. Asteikolla 1-10, kuinka tärkeällä sijalla arktiset kysymykset olisivat omalla työlistallasi Euroopan parlamentissa

10. Jos Suomi määritellään kokonaan arktiseksi maaksi, niin täysi kymppi kestävän kehityksen edistämiseksi arktisella alueella. Mainittu kirja s 118: ” Pohjaksi valittiin näkökulma, joka on siitä asti määrittänyt Suomen arktista toimintaa: koko Suomi on arktinen maa. Se toi mukanaan kokonaisen kirjon uusia asioita. Määritelmään kuuluvat niin liiketoiminta, osaaminen, kansainvälinen yhteistyö, Suomen pohjoisimmat alueet kuin yleinen maan arktisen aseman vahvistaminen ja toimiminen arktisen kestävän kehityksen hyväksi.”

Kumpulainen Kitti

1. Suomen arktisen strategian päivityksen (2016) mukaan ”Suomi on johtava toimija kansainvälisessä arktisessa politiikassa niin Euroopan unionissa kuin globaalistikin”. Pidätkö tavoitetta yhä tarpeellisena Suomen ja EU:n osalta?

Pidän Suomen aktiivisuutta erittäin tärkeänä arktisen alueen asioissa. Se on meille turvallisuuskysymys, mutta erityisesti ympäristön suojelullinen kysymys. Suomen on huolehdittava siitä, että kaikki päätökset arktista aluetta koskien huomioivat herkän pohjoisen luontomme ja saamelaisten tarpeet. Arktinen alue ei saa muuttua globaalien taloudellisten etujen kiista-alueeksi.

2. Mihin arktisiin asioihin pyrit Euroopan parlamentissa erityisesti vaikuttamaan ja miksi?

Pidän tärkeänä sitä, että Suomen Lappi säilyttää statuksensa saamelaisten kotiseutualueena. Siihen kuuluu myös luontaiselinkeinojen, saamen kielien ja kulttuurin elinvoimaisuuden vaaliminen. Pohjoista luontoamme ei saa rikkoa esimerkiksi sellaisilla rakenteilla, kuin ns. jäämerenrata olisi. Matkailua ja sitä tukevaa liikenneverkostoa tulee kehittää siten, ettei pohjoisen luonnon kestokyky ylity. On tärkeää, että tutkimusta ja koulutusta on pohjoisimmassa Suomessa, jotta painopiste säilyy arktisissa erityiskysymyksissä.
EU:n tulee laatia erityinen vesistrategia. On kerättävä tietoa EU-alueen vesivarannoista ja niiden tilasta. Ilmastonmuutoksen myötä puhdas makea vesi on kriittisin luonnonvara globaalisti. Suomen puhtaiden vesien varjelu on priorisoitava siten, etteivät esimerkiksi teollisuuden tarpeet ohita sitä.

3. Asteikolla 1-10, kuinka tärkeällä sijalla arktiset kysymykset olisivat omalla työlistallasi Euroopan parlamentissa

Arktiset kysymykset ovat erittäin ajankohtaisia monista näkökulmista. Kaikkien tärkeintä on ihminen ja ihmisen elämän varjeleminen, hyvinvoinnin edistäminen ja köyhyyden vähentäminen. Toisella sijalla ovat arktiset kysymykset, vastaan siis numero 9.

Leskinen Miikka-Markus

1. Suomen arktisen strategian päivityksen (2016) mukaan ”Suomi on johtava toimija kansainvälisessä arktisessa politiikassa niin Euroopan unionissa kuin globaalistikin”. Pidätkö tavoitetta yhä tarpeellisena Suomen ja EU:n osalta?

Tottakai. Arktisen alueen yhteistyötä on menneiden vuosikymmenien aikana tulkittu liian yksipuolisesti pelkästään luonnonvarojen hyödyntämisen näkökulmasta, ja siltä se usein näyttääkin kansantajuisesti etäältä katsottuna. Suomi taas on tuonut pöytään hyvin monipuolisesti erilaisia arktisen yhteistyön ulottuvuuksia. Suomen rooli ja Arktisen neuvoston työ on keskeinen siinä, että arktisesta yhteistyöstä ei tule pelkkä USA:n, Venäjän ja jatkossa myös Kiinan intressien temmellyskenttä. Arktinen on geopoliittisesti periferiaa mutta maailmanpoliittisesti keskeinen.

2. Mihin arktisiin asioihin pyrit Euroopan parlamentissa erityisesti vaikuttamaan ja miksi?

Minulla on kulttuurisetkin juuret Lapissa, joten saamelaisten oikeudet sekä saamelaisten kulttuurinen rooli alkuperäiskansana täytyy pitää eurooppalaisessa päätöksenteossa esillä. Myös arktisen alueen sotilaalliset jännitteet on jatkossakin pidettävä hallinnassa, ja on vastattava yhä lisääntyvien suurvaltaintressien haasteeseen. Omia kärkiteemojani ovat kuitenkin ilmasto ja tieteellinen tutkimus: arktinen alue on merkittävä ilmastonmuutoksen seurausten näyttämö. Suomi on tieteessä ja tutkimuksessa koko Euroopan suunnannäyttäjä, jos tieteen tukemista jatketaan. Arktinen tutkimus tulisi saamaan minun kaudellani lisää rahaa.

3. Asteikolla 1-10, kuinka tärkeällä sijalla arktiset kysymykset olisivat omalla työlistallasi Euroopan parlamentissa

Vastaan 9. Vaikka arktinen alue ei ole ollut kampanjani kärkiteemoja, oma henkilöhistoriani pohjoisen ihmisenä yhdistettynä lappilaiseen kansainvälisen politiikan tutkintoon tuovat minulle erityisen roolin. Koen, että minulla on verkostoja ja henkilökohtaisia kontakteja arktiseen tutkimukseen. Arktiset asiat tuodaan aivan varmasti asialistalleni.

Stenberg Martin

1. Suomen arktisen strategian päivityksen (2016) mukaan ”Suomi on johtava toimija kansainvälisessä arktisessa politiikassa niin Euroopan unionissa kuin globaalistikin”. Pidätkö tavoitetta yhä tarpeellisena Suomen ja EU:n osalta?

Arktisen alueen suojelu, kehittäminen ja kestävä hyödyntäminen ovat tärkeitä teemoja myös omassa EU -vaaliteemoissani. Tavoite on  yhä ajankohtaisempi niin ilmastokysymysten kuin luonnonvarojen hyödyntämisen näkökulmista. Näin ollen sitä on pidettävä esillä kansainväisillä areenoilla, YK:ssa ja EU: sa, jotta kattavin sopimuksin
voidaan monitieteisesti ja ennakoidusti suunnitella kokonaisuutta.

2. Mihin arktisiin asioihin pyrit Euroopan parlamentissa erityisesti vaikuttamaan ja miksi?

Mielestäni kaikki mainitut ovat tärkeitä, mutta käytännössä olisi mielestäni erityisen tärkeää, että edettäisiin laajasti tutkimustyötä tehden sekä niiden tuloksia kansainvälisin seminaarein jakaen ja pohtien. Paikallisten eritysiryhmien ja kansalaisjärjestöjen ääntä pitää kuulla ja heidän elinolosuhteitaan varjella. Taloudessa ja luonnonvarojen hyödyntämisessä alkuperäiskansojen ja aluepolitiikan merkitys on oltava etusijalla. Tukisin ja aktivoisin tieteellisten, poliittisten ja kansalaisryhmien yhteistyötä Arktisen tiedon ja osaamisen jakamisessa.

3. Asteikolla 1-10, kuinka tärkeällä sijalla arktiset kysymykset olisivat omalla työlistallasi Euroopan parlamentissa

Kriitisen realistisesti  8.5 !

Tuomela Tiina

1. Suomen arktisen strategian päivityksen (2016) mukaan ”Suomi on johtava toimija kansainvälisessä arktisessa politiikassa niin Euroopan unionissa kuin globaalistikin”. Pidätkö tavoitetta yhä tarpeellisena Suomen ja EU:n osalta?

Pidän tavoitetta tarpeellisena. Suomi on merkittävä arktisten alueiden tuntija ja toimija.

2. Mihin arktisiin asioihin pyrit Euroopan parlamentissa erityisesti vaikuttamaan ja miksi?

Ympäristön suojeleminen, alkuperäiskansojen oikeudet ja luonnonvarojen tolkullinen käyttö. Arktisen alueen luontoa ei tule tuhota ahneella politiikalla, vaan alueita tulee kehittää ympäristöä kunnioittaen ja alkuperäiskansoja kuunnellen.

3. Asteikolla 1-10, kuinka tärkeällä sijalla arktiset kysymykset olisivat omalla työlistallasi Euroopan parlamentissa

8

 

SUOMEN RUOTSALAINEN KANSANPUOLUE

Hamro-Drotz Filip

1. Suomen arktisen strategian päivityksen (2016) mukaan ”Suomi on johtava toimija kansainvälisessä arktisessa politiikassa niin Euroopan unionissa kuin globaalistikin”. Pidätkö tavoitetta yhä tarpeellisena Suomen ja EU:n osalta?

Näyttää siltä että konsepti on unohduksissa, mutta se on erittäin tarpeellinen. Suomen tulee - EU:n pohjoisimpana jäsenmaana korostaa sitä
- korostaa arktisten asioiden, alueen merkitystä EU:lle - myös globaalisesti. EU:n pitää kohdistaa enemmän kiinnostusta asiaan, myös sen perusteella että muutama sen jäsenmaista - Suomi ja Ruotsi ovat arktisia maita. Suomen geopoliittinen sijainti/asema on meille lähtökohta. Suomen tulee tulevan EU-puheenjohtajakautensa aikana nostaa arktiset asiat esille, esittää toimenpiteitä EU:ssa.

2. Mihin arktisiin asioihin pyrit Euroopan parlamentissa erityisesti vaikuttamaan ja miksi?

Ensisijaisesti ympäristö-, liikenne-, luonnonvarat- ja turvallisuusnäkemyksiin. Yhteistyön edistäminen laajamittaisesti, myös Barentsin euroarktisessa neuvostossa. Em. kysymykset ovat maailmanlaajuisesti hyvin keskeisiä. Saamelaiset ovat ainoa alkuperäiskansa EU:ssa jonka peruteella on asiallista myös keskustella tästä.

3. Asteikolla 1-10, kuinka tärkeällä sijalla arktiset kysymykset olisivat omalla työlistallasi Euroopan parlamentissa

7-8 (...)

Jungner-Nordgren Anna

1. Suomen arktisen strategian päivityksen (2016) mukaan ”Suomi on johtava toimija kansainvälisessä arktisessa politiikassa niin Euroopan unionissa kuin globaalistikin”. Pidätkö tavoitetta yhä tarpeellisena Suomen ja EU:n osalta?

Suomen tulisi ehdottomasti tulevaisuudessa pyrkiä siihen tavoitteeseen, EU-, ulkopolitiikassa ja sisäpolitiikassa. Suomella on harvinaiset mahdollisuudet toimia osavilla tutkijoilla, yrityksillä ja diplomaatteilla/politikoilla arktisessa politiikassa. On selvää, että Suomi on avainasemassa EU:n jäsenenä, Pohjoismaana kun on kyse arktisen yhteistyön kehittämisestä: Midway Alignment oli yksi merkittävä kansainvälinen hanke ja seuraava voisi olla Jäämeren kulkuväylien kestävä ja turvallinen tulevaisuus. Suomen, Ruotsin ja Tanskan on pyrittävä yhtenäisiin linjauksiin arktisissa asioissa EU-jäsenmaina, tähän asti yhteisiä linjauksia eivät ole aina toteuttuneet. Siinä Suomenkin edustajat pitäisi edistää yhteistyötä.

2. Mihin arktisiin asioihin pyrit Euroopan parlamentissa erityisesti vaikuttamaan ja miksi?

Työskentelen pohjoismaisessa yhteistyössä, joten ennen kaikkea pyrisin erityisesti alueelliseen yhteistyöhön ja keskittyisin ilmasto- ja alkuperäiskansa-asioihin. Minusta alkuperäiskansan hyvinvointi ja tulevaisuus on tavalla tai toisella sidottu kaikkiin muihin asioihin, kuin myös ilmastoasiat. Molemmat asiat edistetään myös parhaiten kansainvälisesti, kunhan alkuperäiskansojen oikeudet ja alueelliset intressit vaativat sopimuksia ja ratkaisuja yli rajojen. Samaa koskee ilmastoasiat.

3. Asteikolla 1-10, kuinka tärkeällä sijalla arktiset kysymykset olisivat omalla työlistallasi Euroopan parlamentissa

7, sillä minulle tärkein asia on tasa-arvoasiat, toiseksi ilmastoasiat ja kolmanneksi pohjoismaisena edustajana dialogin ja EU-jäsenmaiden yhtenäisyyden edesauttamista. Arktiset asiat tulee ehdottomasti esille ulottuvuutena näissä aiheissa.

Torvalds Nils

1. Suomen arktisen strategian päivityksen (2016) mukaan ”Suomi on johtava toimija kansainvälisessä arktisessa politiikassa niin Euroopan unionissa kuin globaalistikin”. Pidätkö tavoitetta yhä tarpeellisena Suomen ja EU:n osalta?

Kyllä. Suomi on historiallisesti monessa erilaisessa yhteyksissä toiminut hyvänä kansainvälisenä neuvottelijana. Tänä päivänä, kun esimerkiksi Venäjä käytännössä vetäytyy monesta kansainvälisistä yhteistöistä, Suomen rooli on erittäin tärkeä. Meidän osaaminen ja kokemus antaa meille hyvät valmiudet johtaa keskustelua Arktisen alueen tulevaisuudesta. Meillä on myös hyviä yhteyksiä koko Eurooppaan, ja voimme niiden avulla tuoda Arktisen alueen ajankohtaiset kysymykset laajempaan keskusteluareenaan. 

Arktinen yhteistyö on erittäin tärkeä Euroopalle ja maailmalle, varsinkin tänä päivänä kun yritämme torjua ilmastomuutoksen haasteita. Myös turvallisuuskysymys on erittäin tärkeä arktiselle alueella, ja Suomilla on tälläkin alueella paljon kokemusta kylmän sodan ajalta. EU on seisova yhteisenä tekijänä turvallisuusasioista. Arktisella alueella tämä on historiallisesti myös ollut herkkä kysymys. Tämä on myös otettava huomioon EU:n turvallisuuspolitiikassa, ja tätä Suomi voi varmistaa.

2. Mihin arktisiin asioihin pyrit Euroopan parlamentissa erityisesti vaikuttamaan ja miksi?

Suurin osaa Euroopalle tärkeitä kysymyksiä ovat myös tärkeitä arktisten alueiden yhteydessä. 

Olen tehnyt paljon töitä ilmaston lämpenemisen kehitysvauhdin jarruttamiseen. Ilmastomuutoksesta johtuvia seurauksia, kuten merenpinnan nousu, osuu Arktiseen alueeseen ensimmäisenä. Olen todella yrittänyt toimia johdonmukaisesti sen eteen, että ilmaston lämpeneminen pysähtyisi 1,5 asteeseen. Olemme tällä kaudella päättäneet aika kattavasta ilmastopaketista, mutta tätä töitä on jatkettava seuraavassa parlamentissa.
Budjettivaliokunnassa olemme varmistaneet, että EU panostaa 120 miljardia euroa tutkimus- ja innovaatioprojekteihin, ja tästä hyötyy myös arktinen alue.  
Alkuperäiskansaan edut ovat lähellä sydäntäni, ja olen toiminut yhtenä parlamentin Vähemmistöjen yhteistyöryhmän puheenjohtajana.

3. Asteikolla 1-10, kuinka tärkeällä sijalla arktiset kysymykset olisivat omalla työlistallasi Euroopan parlamentissa

8

Skytte Ida-Maria

1. Suomen arktisen strategian päivityksen (2016) mukaan ”Suomi on johtava toimija kansainvälisessä arktisessa politiikassa niin Euroopan unionissa kuin globaalistikin”. Pidätkö tavoitetta yhä tarpeellisena Suomen ja EU:n osalta?

Kyllä, tavoite on vieläkin tarpeellinen ja tärkeä. Suomi ei ole vieläkään ratifioinut ILO169-sopimusta. Valitettavasti tämä tarkoittaa sitä, että Suomi ei ollenkaan ole edelläkävijä arktisissa politiikassa. On kuitenkin hyvä, että Suomella on kunnianhimoisia tavoitteita. Toivottavasti Suomi ratifioi sopimuksen pikaisesti ja alkaa tekemään vieläkin enemmän työtä arktisen puolesta.

 
2. Mihin arktisiin asioihin pyrit Euroopan parlamentissa erityisesti vaikuttamaan ja miksi?

Haluan ennen kaikkea tehdä työtä sen eteen, että arktisen alueen populaation oikeudet turvataan. Noin 10% arktisen alueen populaatiosta kuuluu alkuperäiskansoihin. On erittän tärkeätä, että kaikki EU-maat tekevät työtä alkuperäiskansojen oikeuksien eteen. Kaikkien EU-maiden pitää ratifioida ILO169-sopimus, myös Suomi. Tämän lisäksi haluan myös tehdä työtä arktisen alueen ympäristön ja ilmaston puolesta.

3. Asteikolla 1-10, kuinka tärkeällä sijalla arktiset kysymykset olisivat omalla työlistallasi Euroopan parlamentissa

Ihmisoikeudet ja ilmasto ovat minulle tärkeimmät asiat. Arktisiin kysymyksiin kuuluu sekä ihmisoikeudet, että ilmasto. Siksi arktiset kysymykset ovat todella tärkeitä minulle. On kuitenkin vaikeaa sanoa, millä sijalla nämä kysymykset olisivat työlistallani.

 

SUOMEN SOSIAALIDEMOKRAATTINEN PUOLUE

Eskelinen Niko

1. Suomen arktisen strategian päivityksen (2016) mukaan ”Suomi on johtava toimija kansainvälisessä arktisessa politiikassa niin Euroopan unionissa kuin globaalistikin”. Pidätkö tavoitetta yhä tarpeellisena Suomen ja EU:n osalta?

Pidän tärkeänä. arktiset alueet ovat olleet ja ovat monessa suhteessa tärkeitä. Suomi on maana osa arktisia alueita. Jo tämän seikan takia meidän tulee olla aktiivisia ja huolehtia kansalaisten eduista ja koko arktisen alueen yhtenäisyydestä. Erityisesti meidän tulee huolehtia Saamelaisten eduista ja mahdollisuudesta osallistua arktisen alueen kehitykseen ja päätöksiin. Arktisien alueiden merkitys tulee tulevaisuudessa korostumaan luonnonvarojen, ympäristönsuojelun, kuljetusyhteyksien, matkailun, tutkimuksen ja yhä enemmän alueita etsivän kehityksen mukaisesti.

2. Mihin arktisiin asioihin pyrit Euroopan parlamentissa erityisesti vaikuttamaan ja miksi?

Minun teemani ovat

1. Yritysten kansainvälistyminen
2. Digitalisaatio ja alustatalous.
3. Mahdollistava ja turvallinen Eurooppa.

Näihin teemoihin arktisien alueiden kehitys sopii kaikkiin. Suomella on paljon osaamista liittyen arktisilla alueilla tarvittavaan teknologiaan ja tekniikoihin. Tätä kehitystä haluan jatkossakin tukea ja tukea yrityksiä innovoimaan, sekä hakemaan uusia liiketoiminta mahdollisuuksia. 

Arktisten alueiden yksi haaste on toimittaa palveluita tehokkaasta ja helposti saavutettavissa. Digitalisaatio on mahdollisuus ottaa arktisilla alueilla asuvat ja toimivat mukaan palveluiden piiriin. Digitalisaatio kasvattaa turvallisuutta, tasa-arvoa ja elämänlaatua. Alustatalous tuottaa myös arktisille alueille liiketoimintaa digitalisaation myötä.

Kaikki nämä yhdessä lisää Euroopan unionin mahdollisuuksia tarjota elämänlaatua, työtä ja tukea liiketoiminnalle. Yhtenäisenä ja ohjattuna arktiset alueet tarjoavat myös turvallisuutta koko EU:n näkökannasta.

3. Asteikolla 1-10, kuinka tärkeällä sijalla arktiset kysymykset olisivat omalla työlistallasi Euroopan parlamentissa

8 

Näkkäläjärvi Mikkel

1. Suomen arktisen strategian päivityksen (2016) mukaan ”Suomi on johtava toimija kansainvälisessä arktisessa politiikassa niin Euroopan unionissa kuin globaalistikin”. Pidätkö tavoitetta yhä tarpeellisena Suomen ja EU:n osalta?

Tämä on tärkeä tavoite. Arktinen alue on kiihtyvän muutoksen kourissa ja kasvavissa määrin myös kansainvälisen politiikan keskiössä. Etenkin nyt, kun jännitteet tuntuvat arktisen alueenkin politiikassa kasvavan, on syytä panostaa tähän yhä enemmän. Inarissa kasvaneena arktinen politiikka on lähellä sydäntäni. Ilmastonmuutoksen torjunta on tärkein vaaliteemani.

2. Mihin arktisiin asioihin pyrit Euroopan parlamentissa erityisesti vaikuttamaan ja miksi?

Arktisen alueen muuttuessa nopeasti ilmastonmuutoksen hillintä, tutkimuksen- ja innovaatioiden rahoitus sekä paikallisyhteisöjen ja erityisesti alkuperäiskansa saamelaisten sopeutumisen edistäminen ovat kysymyksiä, jotka minua erityisesti kiinnostaa.

3. Asteikolla 1-10, kuinka tärkeällä sijalla arktiset kysymykset olisivat omalla työlistallasi Euroopan parlamentissa

10

Shemeikka Pekka

1. Suomen arktisen strategian päivityksen (2016) mukaan ”Suomi on johtava toimija kansainvälisessä arktisessa politiikassa niin Euroopan unionissa kuin globaalistikin”. Pidätkö tavoitetta yhä tarpeellisena Suomen ja EU:n osalta?

Tavoite on elintärkeä, mutta päivittäisin kuvausta seuraavasti: ”Suomella tulee olla erittäin vahva rooli EU:n arktisen sisä- ja ulkopolitiikan kehittämisessä. Suomi hyötyy tilanteesta, jossa EU:n arktiselle politiikalle saadaan mahdollisimman laaja tuki koko unionista. EU:n arktisen politiikan vahvistaminen palvelee EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan, kestävän kehityksen, kestävän talouden ja ilmastopolitiikan tavoitteita. Suomi on Arktisen neuvoston aktiivinen jäsen ja tukee EU:n yhteistyön syventämistä Arktisen neuvoston kanssa.”

2. Mihin arktisiin asioihin pyrit Euroopan parlamentissa erityisesti vaikuttamaan ja miksi?

Kuten kysymyksestä käy ilmi, EU:n arktinen politiikka kattaa lähes kaikki EU:n sisä- ja ulkopolitiikan keskeiset sektorit. Kaikkien sektoreiden on palveltava kokonaisuutta. EU:n integroitu arktinen politiikka palvelee suoraan myös Suomen kansallisia eri sektoreiden ja EU-politiikan tavoitteita. EU:n arktista politiikkaa ei saa alistaa lyhyen aikavälin voitontavoittelulle.

EU:n arktista politiikkaa (myös yhteistyötä Venäjän kanssa) tulee kehittää EU:n kolmannen arktisen tiedonannon mukaisesti, mikä vaatii tiivistä yhteistyötä komission eri pääosastojen, EU:n ulkoasiainhallinnon sekä jäsenmaiden kesken. EU:n kunnianhimoisella arktisella politiikalla voidaan tukea suoraan EU:n ulko- ja turvallisuus, ilmasto- ja kestävän kehityksen politiikan laajempia tavoitteita (YK:n Agenda 2030, myös Kiinan vaikutus huomioitava). 

EU:n yhteistyötä Arktisen neuvoston ja sen työryhmien kanssa kannattaa syventää. Olen toiminut Arktisen neuvoston kestävän kehityksen työryhmän puheenjohtajana 2017-2019. EU voi tulevaisuudessa edistää siirtymistä matalahiiliseen ja resurssitehokkaaseen kiertotalouteen myös arktisilla alueilla, joiden luonnonvaroihin kohdistuu jo nyt suuri kansainvälinen kiinnostus. EU:n tutkimus- ja koulutusvaroilla voidaan tukea arktisten alueiden innovatiivista ja kestävää kehitystä. Alkuperäiskansojen tietämystä tulee aktiivisesti hyödyntää (esimerkiksi Suomen kauden Arktisen neuvoston ympäristöarviointeja ja opettajankoulutusta edistävät projektit).

Olen ollut syvällisesti mukana kehittämässä EU:n arktista politiikkaa 2016-2019. Järjestin Suomen edustajana yhdessä EU:n komission ja ulkoasiainhallinnon kanssa EU:n ensimmäisen korkean tason Arktisen tapahtuman vuonna 2017, johon myös EU:n ulkopoliittinen korkea edustaja osallistui. 

Olen tarvittaessa valmis toimimaan yhtenä raportoijana europarlamentissa EU:n arktisen politiikassa. Oltuani vastuussa EU:n arktisen politiikan kehittämisestä ulkoministeriössä viimeiset kolme vuotta, minulla on jatkoajatuksia erityisesti ympäristön ja talouden yhteensovittamisesta sekä EU:n kansainvälisen roolin vahvistamisesta arktisessa globaalikeskustelussa.

3. Asteikolla 1-10, kuinka tärkeällä sijalla arktiset kysymykset olisivat omalla työlistallasi Euroopan parlamentissa

9 (= hyvin korkealla heti EU:n yleisen sisäisen yhteistyön kehittämisen jälkeen, vrt. arktisen osalta vastaus kysymykseen 2.)

 

VIHREÄ LIITTO

Alhonnoro Lotta

1. Suomen arktisen strategian päivityksen (2016) mukaan ”Suomi on johtava toimija kansainvälisessä arktisessa politiikassa niin Euroopan unionissa kuin globaalistikin”. Pidätkö tavoitetta yhä tarpeellisena Suomen ja EU:n osalta?

Suomen puheenjohtajuus Arktisen neuvoston johdossa loppuu, mutta Suomen kannattaa jatkaa hyvää työtään ja ottaa suurta roolia ilmastonsuojelun ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa.

2. Mihin arktisiin asioihin pyrit Euroopan parlamentissa erityisesti vaikuttamaan ja miksi?

Olen sitoutunut tekemään kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa, jolla on valtava vaikutus myös arktisen alueen tulevaisuuteen ja luonnon monimuotoisuuteen. Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen olisi tärkeää myös alkuperäiskansojen oikeuksien kannalta. Tavoitteisiini kuuluu myös EU:n tutkimusrahoituksen kasvattaminen, ja rahoitus olisi hyödynnettävissä myös arktisen alueen erityiskysymysten tutkimuksessa.

3. Asteikolla 1-10, kuinka tärkeällä sijalla arktiset kysymykset olisivat omalla työlistallasi Euroopan parlamentissa

9. Olen sitoutunut tekemään työtä ilmaston ja ympäristön hyväksi, tieteen ja tutkimuksen edistämiseksi sekä tasa-arvoisemman Euroopan eteen. Arktisen kysymykset tulevat lähelle, haluan toimia arktisen herkän luonnon ja alkuperäiskansojen oikeuksien puolesta.

Hautala Heidi

1. Suomen arktisen strategian päivityksen (2016) mukaan ”Suomi on johtava toimija kansainvälisessä arktisessa politiikassa niin Euroopan unionissa kuin globaalistikin”. Pidätkö tavoitetta yhä tarpeellisena Suomen ja EU:n osalta?

Tavoite on edelleen hyvin tärkeä, koska demokraattisia maita, jotka ovat sotoutuneet kansainväliseen oikeuteen ja jotka kunnioittavat monenvälistä sopimusjärjestelmää, tarvitaan varmistamaan, että arktisella alueella toimitaan niiden mukaan.

Painotan ympäristöä ja ilmastoa haavoittuvalla arktisella alueella, jolla kilpailu luonnonvarojen hallinnasta painottuu yhä enemmän. Arktinen tutkimus tärkeää, koska se antaa tietoa myös globaaliprosesseista kuten ilmastonmuutoksen etenemisestä. Ekologisia ratkaisuja kuten sähköautojen vaatimien akkumetallien louhintaa ei tule edistää alkuperäiskansojen oikeuksien kustannuksella.

3. Asteikolla 1-10, kuinka tärkeällä sijalla arktiset kysymykset olisivat omalla työlistallasi Euroopan parlamentissa

8.

Keränen Miikka

1. Suomen arktisen strategian päivityksen (2016) mukaan ”Suomi on johtava toimija kansainvälisessä arktisessa politiikassa niin Euroopan unionissa kuin globaalistikin”. Pidätkö tavoitetta yhä tarpeellisena Suomen ja EU:n osalta?

Arktinen alue on lämmennyt huomattavasti nopeammin kuin matalammat leveysasteet. Jäämeren rata uhkaa saamelaisia ja luonnon monimuotoisuutta. Arktinen alue on EU:n ja ilmastokriisin torjunnan keskeisimpiä asioita. Suomi voi toimija esimerkiksi puheenjohtajakaudellaan näiden asioiden aloitteenesittäjänä.

2. Mihin arktisiin asioihin pyrit Euroopan parlamentissa erityisesti vaikuttamaan ja miksi?

Jäämeren rata on estettävä, alkuperäiskansan oikeudet turvattava ja luonnon monimuotoisuus suojeltava. Ne kaikki linkittyvät vahvasti kaikkea läpileikkaavaan ilmastopolitiikkaan.

3. Asteikolla 1-10, kuinka tärkeällä sijalla arktiset kysymykset olisivat omalla työlistallasi Euroopan parlamentissa

Arktinen keskustelu liittyy sinänsä kaikkeen, joka minulle on tärkeää. Mutta tärkeysjärjestyksessä ilmasto, ihmisoikeudet, osallisuus ja arktinen alue, eli 7.

Niinistö Ville

 

1. Suomen arktisen strategian päivityksen (2016) mukaan ”Suomi on johtava toimija kansainvälisessä arktisessa politiikassa niin Euroopan unionissa kuin globaalistikin”. Pidätkö tavoitetta yhä tarpeellisena Suomen ja EU:n osalta?

Kyllä. Arktinen alue on murroksessa ja myös Euroopan unionin roolia alueella on syytä kasvattaa. Arktisen alueen työn painopiste on oltava herkän luonnon ja ympäristön kestävässä vaalimisessa, ilmastonmuutoksen ja mustan hiilen päästöjen hillitsemisessä sekä alkuperäiskansojen oikeuksien kunnioittamisessa. Taloudellisen toiminnan alueella on nojattava kestävän kehityksen periaatteisiin ja turvallisuuspoliittisesti aluetta on pyrittävä pitämään jännitteiden ulkopuolella.

2. Mihin arktisiin asioihin pyrit Euroopan parlamentissa erityisesti vaikuttamaan ja miksi?

Olin ympäristöministerinä aktiivinen mustan hiilen päästöjen vähentämisessä, arktisten merialueiden luonnonsuojeluverkoston perustamisessa ja ilmastopäästöjen vähentämisessä ja jatkaisin tätä työtä europarlamentissa. Lisäksi haluan puolustaa saamelaisten ja muiden alkuperäiskansojen oikeuksia. Tutkimusta erityisesti ympäristökysymyksissä ja meteorologiassa haluaisin syventää. Samoin liikenneasioissa painottaisin turvallisuuden ja öljyntorjuntavalmiuksien vahvistamista sekä elinkeinojen osalta reilujen kalastusrajoitusten säätämistä.

3. Asteikolla 1-10, kuinka tärkeällä sijalla arktiset kysymykset olisivat omalla työlistallasi Euroopan parlamentissa

8.