ArcticFinland-HeaderTausta.jpg

Pääkirjoitus: Ilmaston armoilla

4_2018_pääkirjoitus_Iida Kutuniva.jpg
Vielä marraskuussa maisema Rovaniemen keskustassa oli harmaa. Kuva: Iida Kutuniva

Marraskuun lopulla Lappi oli musta ja vedet vailla jäätä. Ei olisi pitänyt olla. Charter-koneet työnsivät turisteja maisemaan, josta minkään matkailuyrittäjän mielikuvituksella ei olisi saanut houkuttelevaa.
Joulukuun alussa Lappi alkoi näyttää siltä, miltä siihen aikaan pitäisikin. Se tapahtui selvästi tavallista myöhemmin. Varoitusmerkki oli taas saatu: mihinkään ei voi kunnolla luottaa.

Ensimmäiset kunnon lumisateet tulivat suunnilleen samaan aikaan, kun Puolan Katowicessa alkoi YK:n ilmastoneuvotteluiden uusin kierros ja kun presidentti Sauli Niinistö toisti siellä viestiään: ”Jotta voimme pelastaa maapallon, meidän on ensin pelastettava arktinen alue”.

Ilmasto ja sää ovat eri asioita, mutta kehityksen suunnasta ei ole epäselvyyttä. Tämä on heijastunut vahvasti myös niissä arktisissa kokouksissa, joita syksyn aikana on Lapissa pidetty: ilmastokestävyyttä käsitellyt foorumi, arktisten parlamenttien konferenssi, luonnon monimuotoisuutta käsitellyt biodiversiteettikongressi, arktisten maiden ympäristöministerien kokous ja arktisten vastuuvirkamiesten kokous.

Asialistoilla niissä on ollut koko arktinen alue. Kokoukset ovat tuoneet Lappiin myös sellaista kansainvälistä väkeä, jolle moderni ja hyvien kulkuyhteyksien päässä oleva arktisuus on uusi asia. Juuri tällaista mielikuvatyötä on tavoiteltu, kun arktisia kokouksia on sijoitettu Lappiin. Kesällä alkava Suomen EU-puheenjohtajuus puolestaan toimii aivan toisella periaatteella, sillä kaikki kokoukset ovat Helsingissä Finlandia-talossa, oli niiden aihe mikä tahansa.

Oleellisinta ovat kuitenkin itse asiat, mikä arktisissa kokouksissa usein tarkoittaa ilmastosta puhumista. Biodiversiteettikongressin avajaisissa Rovaniemellä lokakuun alussa presidentti Niinistö selvensi ajatustaan arktisen huippukokouksen järjestämisestä Suomessa ensi keväänä. Sen kantavana teemana olisi mustan hiilen päästöjen vähentäminen, sillä valtioiden kesken ei nykyisessä maailmantilanteessa voi kunnolla puhua ilmastonmuutoksesta.

Puhumisen vaikeus kävi selvästi ilmi samalla viikolla Rovaniemellä pidetyssä arktisessa ympäristöministerikokouksessa. Sen yhteenvedossa oli konkreettisuutta suhteessa mustaan hiileen mutta kasvihuonekaasujen päästöjen osalta teksti oli hyvin ympäripyöreä. Mitään täsmällisempää ei ilmastosta ole enää mahdollista kirjata papereihin, joihin vaaditaan kaikkien arktisten maiden yhteisymmärrys. Erityisesti Yhdysvaltain muuttunut politiikka tuntuu tässä taustalla.

Toistaiseksi on auki, mitä arktisten maiden johtajat onnistuisivat huippukokouksessaan sopimaan tai onnistuuko koko huippukokous. Suomen kutsu kaikille arktisille maille on voimassa, mutta maailmanpolitiikan kannalta kyse olisi ennen muuta presidenttien Putinin ja Trumpin tapaamisesta. Jos se tapahtuu, se vahvistetaan lyhyellä varoitusajalla.

Arktinen ilmasto on muutoksessa myös kuvaannollisessa mielessä: kaikki taloudelliset odotukset eivät ole toteutuneet. Esimerkkinä tästä on jäänmurtoyhtiö Arctian marraskuinen ilmoitus laajoista yt-neuvotteluista, jotka yhtiön mukaan johtuvat jäänmurto-, offshore- ja muiden merellisten palveluiden kysynnän vähentymisestä maailmalla protektionististen toimien johdosta.

WWF puolestaan on julkaissut suosituksia siitä, kuinka arktisen alueen kasvava liiketoiminta ja herkkä luonto voidaan sovittaa yhteen. Suositusten joukossa on muun muassa se, että sijoituksia on ohjattava ainoastaan hankkeisiin, jotka eivät kiihdytä ilmastonmuutosta tai että arktisella alueella asuvien ihmisten riippuvuutta kaivannais- ja öljyteollisuudesta on vähennettävä monipuolistamalla paikallistaloutta. Tulevaisuudessa on keskityttävä uusiutuvien luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen.

Marraskuun lopun musta todellisuus Lapissa on osaltaan tuonut arktisten kokousten laajat puheet paikallistasolle: kuinka kestävää on rakentaa matkailua oletukselle, että talvi tulee aina kuten ennenkin? Jos ilmaston lämpeneminen on totta koko arktisella alueella, on se sitä myös Lapissa.

Kestävään matkailuun liittyy muitakin seikkoja, ja ne ovat yksi tämän uutiskirjeen aiheista. Lisää tarinoita arktisesta Suomesta voi lukea verkkosivun englannin kielisestä versiosta www.arcticfinland.fi/EN


Markku Heikkilä
Tiedeviestinnän päällikkö
Lapin yliopiston Arktinen keskus
markku.heikkila(at)ulapland.fi

Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK