ArcticFinland-HeaderTausta.jpg

Pieni kaupunki maailmaa muuttamassa

 Kiertotalous1_550x367.jpg
Ei mitään pikkukierrätystä. Teollisuuden sivutuotteita syntyy valtavia määriä. On viisasta yrittää saada
kaikki mahdollinen hyödynnettyä, eikä vain käsitellä sitä jätteenä. Outokummun ja Tapojärven yhteistyönä
syntyy OKTO-tuotteita Tornion tehtaan sivuvirroista. Kiertotalouskeskuksen projektijohtaja Kari Poikela,
Tapojärvi Oy:n tutkimus- ja kehitysinsinööri Annaleena Kostamo sekä Outokummun sivutuotteiden
päällikkö Eveliina Karjalainen sivutuotekasojen keskellä.


Kemissä toimiva kiertotalouskeskus kehittää valtakunnallista mallia, jota voi käyttää koko maailma.

Suomen Lapissa, Perämeren pohjukassa toimivan kiertotalouskeskuksen väki ei aio jäädä pieniin kuvioihin. Tavoitteet ja tehtävät ovat pelottomat: heidän pitää muuttaa maailmaa.

"Työn alla on suuri talouden toimintamallimuutos, ideologian muutos ja ohjelmatason muutos", kertoo projektijohtaja Kari Poikela teollisesta kiertotalouskeskuksesta.

Kemin Digipoliksen puitteissa toimiva kiertotalouskeskus ei tietenkään tee työtään yksin. Kansallisena keihäänkärkenä kiertotalouden kehittämisessä toimii Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra. Sitran kiertotalouden johtava asiantuntija Nani Pajunen vahvistaa, että tavoitteet ovat korkealla. Koko globaali talousmalli pitää uudistaa.

Samassa hengessä Kemin kaupunki haluaa tuoda itseään esille arktisena biotuotepääkaupunkina. Kaiken lisäksi kiertotalouskeskuksen toiminta ei tavoittele voittoa itselleen, mutta tavoittelee taloudellista hyötyä kumppaneilleen.

Tavoitteiden saavuttamiseksi täytyy ensiksi tehdä selväksi, mitä kiertotalous on. Yksinkertaisesti ilmaistuna kiertotalous tarkoittaa tuotteiden ja materiaalien mahdollisimman tarkkaa käyttöä sekä raaka-aineiden säilyttämistä kierrossa.

Kun teollisuudessa käytetään raaka-aineita, kaikkea niistä ei pystytä hyödyntämään lopputuotteessa ja ne jäävät sivutuotteiksi. Sivutuotteet puolestaan ovat potentiaalisesti jätettä. Kiertotaloudessa nämä sivuvirrat pyritään ottamaan käyttöön ja niistä halutaan tehdä uusia tuotteita. Kaikelle yli jäävälle pitäisi pystyä löytämään uutta käyttöä.

Ajatus ei ole uusi vaikkapa jälleenrakennusajan muistaville. Silloin esimerkiksi uusien talojen rakentamisessa saatettiin käyttää vaikkapa sodanaikaisten parakkien purkujätteestä löytyviä nauloja. Silloin niitä suoristettiin käsipelillä.

"Sodan jälkeen osattiin elää niukkuudessa, mutta se taito unohdettiin. Tosiasia kuitenkin on, että elämme maapallolla jo nyt niukkuudessa raaka-aineiden suhteen", Sitran Pajunen muistuttaa.

Kemi-Torniossa toimiva kiertotalouskeskus keskittyy nimensä mukaisesti teolliseen tuotantoon. Lähtökohta on luonteva, sillä alue on Lapin vientiteollisuuskeskittymä. Alueen teollisuudessa syntyy vuosittain noin 1,7 miljoonaa tonnia sivuvirtoja. Jos se jaetaan tasaisesti koko vuodelle, se merkitsee 130 rekkakuormaa päivässä.

"96 prosenttia kaikesta Suomessa syntyvästä jätteestä syntyy kotitalouksien ulkopuolelta. Siinä on paljon sivuvirtaa, jota voidaan hyödyntää. Koko kiertotalouskeskuksen peruskivi on se, että alueen teollisuus itse halusi parantaa sivuvirtojensa käyttöä", Kemin kaupunginjohtaja Tero Nissinen kertoo.

Vaikka maailman mullistaminen on järkälemäinen tavoite, se on muodostunut pikkuhiljaa. Kemissä on saatu hyviä näyttöjä kiertotaloudesta jo pitkään. Digipoliksen vetämänä kiertotaloustyössä on löydetty toimintatapoja ja kiertotaloustuotteita markkinoille, ja ne ovat vakuuttaneet Sitran sen verran voimakkaasti, että Kemi on valittu teollista kiertotaloutta kehittävän Ekoteollisuuspuistojen verkoston vetäjäksi koko maassa. Se tarkoittaa sitä, että Kemissä kehitettyä toimintatapaa jaetaan muille ja kiertotalouskeskus kehittää sitä muiden suomalaisten kiertotalouskeskusten kokemusten mukaan. Kaikkialta poimitaan parhaat palat ja tuloksena on "kiertotalousmalli 2.0". Tätä työtä vedetään Kemistä käsin, mutta sen tulokset jaetaan niin Suomessa kuin kansainvälisestikin.

Projektijohtaja Poikela sanoo, että onnistumisen takana on ainakin kolme asiaa. Kiertotalouskeskus tekee työtä aidosti ja konkreettisesti yritysten kanssa, sillä on vahva teollisuuden tuntemus ja sillä on kyky vastata teollisuuden tarpeisiin.

Toiminnan takaa myös luottamus. Kiertotalouskeskus on kerännyt kaikilta teollisuudenaloilta yhteen listan alueen sivuvirroista ja jakaa sitä avoimesti. Tietyt, tarkemmat tiedot ovat olla luottamuksellisia, mutta niitä voidaan käsitellä teollisuuden luvalla mahdollisten jatkojalostajien kanssa.

Teollisuudessa luonnollisesti ymmärretään tehtaan oma prosessi ja sivutuotteet erittäin hyvin, mutta alueen kokonaistilanteen hahmottaminen on vaikeampaa. Tuomalla eri teollisuudenalat samaan pöytään voidaan löytää nopeastikin uusia mahdollisuuksia.

"Näemme isoja mahdollisuuksia symbioosituotteissa, eli tuotteissa, joissa yhdistyy useamman kuin yhden eri teollisuudenalan sivuvirtoja. Niiden potentiaalin suhteen tutkimus on vasta raapaissut pintaa", Poikela sanoo.

Kiertotalouskeskuksen osaamista ei ole rakennettu tyhjiöön. Kemi-Torniossa on toiminut pitkään esimerkiksi Tapojärvi Oy, joka jalostaa Outokummun ferrokromi- ja teräsprosessissa syntyvää kuonaa tuotteiksi. Osa materiaalista palaa Tapojärven käsittelyn jälkeen Outokummun tuotantoon, osasta syntyy esimerkiksi maarakennusmateriaalina käytettyä OKTO-mursketta.

"Tapojärvellä on kaksi päätoimialaa, kaivostoiminta sekä tehdaspalvelut. Me olemme tehneet tehdaspalveluissa aina työtä kiertotalouden eteen erilaisissa projekteissa tilaajien tarpeiden mukaan. Meillä on esimerkiksi käynnissä nyt 17 kehityshanketta, joista 16 on puhtaasti kiertotaloutta", sanoo Tapojärvi Oy:n kehityspäällikkö Juha Koskinen.

Koskinen näkee, että kiertotalouskeskus on yhdistänyt toimialoja ja tekijöitä. Hän hyväksyy termin "mahdollistaja" hyväksi kuvaukseksi toiminnasta. Kiertotalouskeskus on auttanut luomaan verkostoja ja se on jo tuonut mielenkiintoisia mahdollisuuksia.

"Olemme tämän myötä päässeet käymään Stora Enson paperitehtaalla Veitsiluodossa, ja on aivan eri asia nähdä itse ne sivutuotteet, joita heillä syntyy. Niistä ei lueta lehdistä."

Koskinenkin näkee, että alueen isoilla toimijoilla on merkittävä rooli kiertotalouden kehittämisessä. Onneksi ne ovat olleet Kemi-Torniossa aloitteellisia ja hakevat hyödyntäjiä materiaaleilleen.

"Meillä voi olla heidän sivutuotemateriaaleistaan jotain sellaista osaamista, jota voidaan hyödyntää."

Kiertotalous2_550x367.jpg
Kuonasta rakennusmateriaaliksi. Outokummun Tornion sivutuotteiden päällikkö Eveliina Karjalainen ja
kiertotalouskeskuksen projektijohtaja Kari Poikela pitelevät käsissään rakeistettua ferrokromikuonaa,
käyttövalmista OKTO-eristettä.

Sitran Pajunen vertaa työn alla olevaa savottaa valtamerilaivan kääntämiseen. Raaka-aineiden niukkuus ja ympäristön suojelutarve on tiedetty jo pitkään. Nyt tämä tieto täytyy kääntää toimiksi.

Pajunen kuvailee omaa työnsarkaansa niin, että maailman talousmallia muuttaaksemme meidän pitäisi pystyä vakuuttamaan talous- ja kauppapolitiikan ammattilaiset ymmärtämään kiertotalouden arvo. Kiertotalouskeskuksen Poikelakin tietää, että muutos ei tapahdu yhdessä yössä: "Työtä kiertotalouden parissa riittää ja pitkäjänteisyyttä sekä systemaattisuutta vaaditaan. Uskon, että minäkin voisin tehdä töitä tämän muutoksen parissa vaikka eläkeikään saakka."

Suomi ei ole ainoa maa, jossa kiertotaloutta on kehitetty. Muualla maailmassa työtä on tehty vuosikymmeniä, kuten Suomen teollisuudessakin. Mutta suomalaisten osaamista ja edelläkävijyyttä arvostetaan. Maailman talousfoorumissa Davosissa tammikuussa 2018 Sitra valittiin maailman johtavaksi julkisen sektorin kiertotaloustoimijaksi.

"Kun Kiina ilmoitti, että ei ota enää muovijätettä vastaan, muun muassa Uusi Seelanti halusi ottaa oppia Suomen kiertotalousmallista. Heillä oli käsissään ongelma ja heitä kiinnosti Suomessa kehitetty kiertotalousosaaminen", Pajunen sanoo.

Digipoliksen kiertotalouskeskuksella on vahva kädenjälki tässä mallissa. Haasteita tietenkin riittää, esimerkiksi resursseja vaaditaan lisää. Kemi aikookin hakea rahoitusta työlle suoraan Euroopan unionin tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma Horizon 2020:sta.


Teksti: Matti Nikkilä
Kuvat: Nina Susi





26.11.2018


Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK