ArcticFinland-HeaderTausta.jpg

Ministeri Berner: Arktiset yhteydet liittyvät Suomen globaaliin asemaan

ministeri_anne_berner_550x367.jpg

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin haastattelu ArcticFinlandille, 23.8.2018

Suomen arktiset liikennehankkeet ovat liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin näkökulmasta osa suurempaa kokonaisuutta, jolla hahmotetaan Suomen asemaa globaalissa ympäristössä.

ArcticFinlandin haastattelussa Berner avaa Koillisväylän tietoliikennekaapelin ja Jäämeren radan taustoja ja etenemistä. Hän tuo esiin myös EU:n liikenneverkkorahoituksen mahdollisuudet, vastaa kysymykseen saamelaisten huolista ja valottaa omaa arktista ajatteluaan. Hänen mukaansa uudet globaalit yhteydet Pohjois-Suomen kautta tuovat hyötyjä koko yhteiskunnalle.

1. Olette puheissanne tuonut vahvasti esiin Suomen arktista asemaa. Mikä tiivistettynä on visionne Suomen arktisesta roolista osana eurooppalaista ja globaalia kuvaa?

Arktisen alueen merkitys on kasvamassa sekä Pohjoismaiden että EU:n näkökulmasta ja yleisesti koko maailmassa. Arktisen alueen merkityksen kasvuun liittyy mm. Jäämeren jääpeitteen sulaminen ja sen myötä avautuvat mahdollisuudet. Arktinen alue on tärkeä mm. turismin, kaivannaisteollisuuden, Koillisväylän tulevan käytön, öljy- ja kaasutoimitusten, kalatalouden ja metsäsektorin takia.

2. Mitä tämä tarkoittaa liikenteen infrastruktuurin kannalta? Mitkä ovat keskeiset tarpeet?

Infrastruktuurin rakentamisessa keskeisessä osassa ovat sekä Euroopan ja Aasian kasvukeskukset yhdistävä Koillisväylän tietoliikennekaapelihanke että Jäämeren rata. Näissä molemmissa hankkeissa tarvitaan yhteistyötä muiden maiden kanssa.

3. Mikä on Koillisväylän datakaapelin toteutumisen todennäköisyys ja aikataulu, ja edellyttääkö se Suomen valtiolta vielä toimia?

Koillisväylän tieliikennekaapelin kehittäminen on nimetty yhdeksi kuluvan hallituskauden keskeiseksi hankkeeksi. Hankkeesta on tarkoitus muodostaa projektikehitysyhtiö ja tavoitteena on, että kaapeli rakennetaan kaupalliselta pohjalta vuosina 2019–2022. Hankeyhtiön tehtävänä olisi valmistella hankkeen taloudellisia, toiminnallisia, teknisiä sekä kaupallisia edellytyksiä. Yhteiskuntasuhteilla on vahva merkitys ja rooli hankkeen toteuttamisessa. Hankeyhtiön alustavaksi budjetiksi on arvioitu noin 6 M€. Cinia on saanut toimeksiannon ryhtyä käymään keskusteluita ja hankkimaan rahoitusta hankkeelle eri maissa esittämänsä suunnitelman mukaisesti. Cinia ja sen ulkomaiset projektikumppanit vastaavat suunnittelu- ja kehitysvaiheessa pääosin hankeyhtiön rahoituksesta. Projektiyhtiö on tarkoitus saada perustetuksi vuoden 2018 aikana.

4. Millaisia vaikutuksia datakaapelilla voi olla Pohjois-Suomen kannalta?

Tiedonsiirron tarve tulee arvioiden mukaan kasvamaan monikymmenkertaiseksi vuoteen 2025 mennessä. Koillisväylän kaapeliyhteyden avulla on mahdollista toteuttaa nopein fyysinen tietoliikennereitti Aasiasta Pohjois- ja Keski-Eurooppaan Norjan, Venäjän ja Suomen kautta. Se vähentäisi merkittävästi Euroopan ja Aasian välisen tietoliikenteen viivettä, millä on olennainen merkitys mm. pankeille ja pörssikaupalle sekä esineiden internetin, 5G:n ja robotisaation edistymiselle. Pohjois-Suomen ja koko Suomen näkökulmasta hanke edistää Suomen kilpailukykyä, kasvua ja työllisyyttä ja tuo lisää kapasiteettia viestintäverkkojen käyttöön.


northern_view_550px.jpg
Suomi on vaihtoehtoinen käytävä ja solmukohta maailmanlaajuisille  matkustaja-, tavara- ja datavirroille.

5. Kuinka tärkeää on, että Pohjois-Suomen yhteydet pääsevät TEN-T–verkkoon, mitkä yhteydet siinä tapauksessa ovat kyseessä, ja onko asiassa onnistumisen tiellä vielä riskejä?

TEN-T-verkko on kaksitasoinen liikenneverkko, joka muodostuu ydinverkosta ja kattavasta verkosta. Ydinverkon on määrä valmistua vuoden 2030 loppuun mennessä, ja kattavan verkon vuoden 2050 loppuun mennessä. Lisäksi kartoille on piirretty yhdeksän ydinverkon käytävää, joille pääosa EU-rahoituksesta myönnetään. Komission kesäkuun alussa antamassa asetusehdotuksessa näihin ydinverkkokäytäviin on lisätty Helsingin ja Tornion välinen yhteys. Nykyisin ydinverkkokäytäviä on vain aivan eteläisimmässä Suomessa. Uudistuksen myötä Suomi voi moninkertaistaa EU-rahoituksen liikennehankkeilleen. Asetusehdotuksen käsittely on alkamassa Brysselissä ja se jatkunee ainakin Suomen puheenjohtajuuskaudelle vuoden 2019 jälkimäisellä puoliskolla.

6. Käytännön tasolla: mitä TEN-T–verkkoon pääseminen tarkoittaa Suomen pohjoinen-etelä –yhteyksille? Mikä muuttuu?

Helsingin–Tornion -välin lisääminen EU:n ydinverkkokäytäviin on nähtävä osana laajempaa kokonaisuutta, EU:n liikenneverkon ulottamista pitemmällä aikajänteellä aina Jäämeren satamiin asti. Vuonna 2023 komission on tarkoitus aloittaa TEN-T-suuntaviivojen tarkistus. Siinä yhteydessä Suomi voi esittää Jäämeren radan ja Tallinnan tunnelin liittämistä TEN-T-verkkoon. Suomenlahden toisella puolella suunnitellaan parhaillaan Rail Baltica –rataa Tallinnasta EU:n keskeisille markkina-alueille. Rail Baltican on määrä valmistua vuonna 2026.

7. Onko mahdollista, että vielä tämän hallituskauden aikana tehdään jokin konkreettinen päätös Jäämeren rataan liittyen? Mitä tapahtuu nykyisen työryhmävaiheen jälkeen?

Jäämeren radan jatkoselvittämistä jatketaan yhteistyössä Norjan kanssa. Jatkotarkastelua varten on perustettu yhteinen työryhmä, joka on ryhtynyt selvittämään asian edellyttämiä jatkotyövaiheita ja -aikataulua. Työryhmän tehtävänä on selvittää valitun ratalinjauksen edellyttämiä keskeisiä kysymyksiä, muun muassa ympäristökysymyksiä, vaikutuksia alkuperäiskansoihin, lupamenettelyitä, kustannuksia, rahoituksen rakennetta ja rahoitusmallia. Työryhmän tulisi saada työnsä päätökseen 14.12.2018 mennessä. Lisäksi Pohjois-Lapin maakuntakaavatyössä jatketaan linjauksen tarkempaa selvittämistä.

Kun työryhmä saa työnsä päätökseen, arvioidaan tilannetta uudelleen.

8. Jäämeren radalle ei voida osoittaa välittömiä taloudellisia perusteluita. Mikä Teidän mielestänne eniten perustelee radan tekemistä? Onko sitä ajateltava Lapin, Suomen, Euroopan vai globaalien yhteyksien kannalta?

Jäämeren rata parantaisi Suomen logistista asemaa ja saavutettavuutta sekä koko Euroopan yhteyksiä. Rata toisi vaihtoehtoisen kuljetusreitin Suomen vienti- ja tuontikuljetuksille. Jäämeren ympäri vuoden jäättömien syväsatamien kautta avautuisi uusi yhteys myös Atlantille ja Koillisväylälle.

Jäämeren ratahanketta on ajateltava nimenomaan globaalien yhteyksien ja Suomen globaalin aseman kannalta.

9. Monet saamelaistahot ovat esittäneet erittäin vahvaa kritiikkiä Jäämeren rataa kohtaan. Mikä on vastauksenne saamelaisten esittämään huoleen?

Kirkkoniemen linjauksella on vaikutuksia mm. ympäristöön, talouteen sekä saamelaisten elinkeinoihin ja kulttuuriin. Selvityksissä on kuvattu vaikutuksia porotaloudelle ja saamelaisille, mutta niiden suuruutta ei ole arvioitu vielä tässä vaiheessa. Näitä vaikutuksia selvitetään nyt alkaneessa jatkotyössä selvittämään lisää. Saamelaiskäräjät ja Kolttien kyläkokous ovat tiiviisti mukana työryhmässä.

Linjausvaihtoehtoja suunniteltaessa on jo pyritty huomioimaan Pohjois-Lapin arvokkaat luontokohteet. Suunnittelun edetessä tulee tehdä myös tarkemmat ympäristövaikutusarviot. Varsinaisen hankesuunnittelun yhteydessä toteutetaan myös ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA). Ympäristövaikutuksia tullaan jatkotyössä tarkentamaan maastokäyntien ja inventointien avulla.

10. Kukaan aikaisempi liikenneministeri ei ole osoittanut yhtä paljon huomiota arktisen liikenteen ja logistiikan kuvaan Suomen kannalta. Mikä henkilökohtaisesti sai Teidät liikkeelle asiassa?

Näen arktisten yhteyksien olevan osa suurempaa kokonaisuutta, jolla hahmotetaan Suomen asemaa globaalissa ympäristössä.

Digitalisaatio ja automaatio, ilmastonmuutos ja kaupungistuminen muuttavat kaikkia toimialoja ja teollisuutta. Tapamme tehdä töitä, asua ja liikkua ovat myllerryksessä. Muutos on valtava ja koko yhteiskuntaa läpileikkaava. Sen seurauksia on mahdotonta täysin ennakoida, mutta tulevaan valmistautuminen on mielestäni viisautta.

Tarvitsemme infran kehittämiseen vision, ja tahtotilan vision tavoitteiden saavuttamiseksi. Vision pitää tukea Suomen kilpailukyvyn kasvattamista ja sujuvaa arkea. Vision tulee luoda edellytyksiä strategiselle päätöksenteolle sekä tukea investointien syntymistä Suomeen. Strategia auttaa elinkeinoelämää ennakoimaan tulevia päätöksiään sekä investointejaan ja tukee päätöksentekijöitä asioiden panemista tärkeysjärjestykseen. Näen tämän tuottavan hyötyjä koko yhteiskunnalle.

Haastattelijana Markku Heikkilä
Kuvat © LVM/Tomi Parkkonen
Kartat © LVM

railroad_to_europe_550px.jpg
Jäämeren rata yhdessä Rail Baltican ja Tallinnan tunnelin kanssa parantaisi Suomen
logistista asemaa ja saavutettavuutta sekä koko Euroopan yhteyksiä.

 

 

Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK