ArcticFinland-HeaderTausta.jpg

Pääkirjoitus: Pohjoinen tuli osaksi isoja liikennevisioita

rautatie 550x367_risto viitanen.jpg

Arktiset alueet osaksi ydin-Eurooppaa isoilla liikenteen ja logistiikan ratkaisuilla. Tämä liikenneministeri Anne Bernerin visio on hunajaa monen Pohjois-Suomen edunvalvojan korville. Saamelaiskäräjien puheenjohtajalle Tiina Sanila-Aikiolle se on uhkakuva, jota vastaan hän lupaa taistella loppuun asti: kyse on kotiseudun muuttamisesta, tuhoamisesta, turmelemisesta, kolonisoinnista.

Helsingin Säätytalolla 12.4. pidetyssä Arktisessa foorumissa kuullut Bernerin ja Sanila-Aikion näkemykset eivät juuri kauempana toisistaan voisi olla. Sillä, kuinka tämä ristiriita ratkaistaan käytännössä, tulee olemaan iso merkitys Suomen arktiselle tulevaisuudelle.

Jotain on tänä alkutalvena suuresti muuttunut Suomen arktisessa keskustelussa. Sitä kuvastavat hyvin huhtikuun puolivälissä pidetyt Arctic Business Forum Kemissä ja Suomen Arktisen seuran yhdessä UKK-seuran ja Paasikivi –seuran kanssa järjestämä Arktinen foorumi Helsingissä. Samaa aihetta sivusi osaltaan myös BusinessOulun ja Luulajan kaupungin järjestämä suomalais-ruotsalaisen pohjoisen yhteistyön seminaari Suomen Tukholman-edustustossa.

Kaikissa niissä keskeisenä aiheena oli juuri liikenne ja logistiikka, eikä enää esitetty toivelistoja, vaan puhuttiin toimenpiteistä. Kyse on järeistä infrastruktuurihankkeista, jotka maksavat rahaa miljardikaupalla, mutta jotka nyt ovat virallisilla kartoilla.

Jäämeren rata on näistä suurin mutta ei ainoa. Tähän asti eurooppalainen TEN-T –runkoreittien verkko on Suomessa yltänyt vain Helsinkiin. Ministeri Berner on nyt yhdessä Ruotsin kanssa ryhtynyt edistämään Perämeren ympäri kulkevan reitin pääsemistä mukaan. Suomessa tämä tarkoittaisi, että nelostie ja päärata Helsingistä Tornioon asti saisi aivan uudenlaisen rahoituksen ja statuksen.

Puhe on Botnian käytävästä, joka yhdistäisi Helsingin ja Tukholman Tornion/Haaparannan kautta. Liikenneministeriön tiedote 26.3. on toiveikas: Jos EU:n komissio päättää yhdistää Botnian käytävän TEN-T-verkkoon, on Suomella jatkossa mahdollisuus hakea EU:lta tukea Helsingin ja Tornion välisen radan, nelostien ja muiden Pohjois-Suomen yhteyksien parantamiseen.

Pohjoiset alueet osaksi Eurooppaa, tämä oli Bernerin selkeä viesti Helsingin foorumissa. Kaksi entistä pääministeriä säesti häntä.

Matti Vanhasen mukaan Jäämeren rata on uskottavuuskysymys: onko Suomi tosissaan vai näperteleekö se. Paavo Lipposella oli myös vahva sanoma. Sen mukaan logistiset mannerlaatat ovat liikkeellä. Suomi ei enää ole saari, vaan Euroopan ja Aasian globaali solmukohta. Tätä hän säesti toiveella EU:n, Venäjän ja Aasian yhteisestä logistiikan huippukokouksesta Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella syksyllä 2019. Kokouksen aiheina olisivat Kiinan pohjoisen silkkitien aloite, datakaapeli Euroopasta Aasiaan, Koillisväylä, lentoliikenne ja vapaakauppa.

Kemissä Arctic Business Forumissa ei niinkään pohdittu Jäämeren radan tarvetta vaan sen mahdollisia liikennemääriä. Kun yksi puhuja teki Kirkkoniemestä suurempaa satamaa kuin Göteborg, toinen oletti Kiinan liikenteen Koillisväylällä ohittavan koko Kirkkoniemen.

Kaikesta puheesta huolimatta rataa koskevia varsinaisia päätöksiä ei ole. Liikenneministeriö kokoaa Jäämeren rataa varten työryhmää, joka kutsutaan koolle toukokuussa, ja jonka pitäisi saada valmista aikaan jo vuoden loppuun mennessä. Työryhmän kautta saataneen ensimmäinen käsitys siitä, onko rataa koskeva ristiriita saamelaisten kanssa edes ratkaistavissa.

Jäämeren rata aiheuttaisi isoja ongelmia Suomen pääradalle Helsingistä pohjoiseen, joka jo nyt on tukossa. Pääsy Bernerin esittämällä tavalla eurooppalaiseen TEN-T-verkkoon poistaisi tämän pulman, sillä se toisi investointivaroja.

Keskusteluissa on koko ajan myös Koillisväylän datakaapeli, jolle Berner arktisessa foorumissa lupaili jo tänä vuonna hanketta, jolla olisi rahoitusta. Datakaapelin kohdalla kyse on ennen muuta kaupallisesta kysynnästä.

Kumpikaan näistä asioista ei suoraan liity Arktiseen neuvostoon, joka Suomen johdolla jatkaa normaalia työtään suurvaltojen jännitteistä huolimatta. On kuitenkin aivan ilmeistä, että kaikki liittyy kaikkeen, ja arktisuuden saama yleinen huomio Suomessa nostaa myös liikenteen kaltaisia kansallisia hankkeita. Kuten tämän uutiskirjeen toisessa jutussa kerrotaan, pohjoisen taloudella menee nyt kaikkiaan ottaen oikein hyvin.


Markku Heikkilä
Tiedeviestinnän päällikkö
Lapin yliopiston Arktinen keskus
markku.heikkila(at)ulapland.fi

Kuva: Risto Viitanen, Arktinen keskus

 

 

 

 

Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK