ArcticFinland-HeaderTausta.jpg

Luvut lupaavat hyvää arktiselle bisnekselle

ABF ratapaneeli_2.jpg

Arctic Business Forum järjestettiin tänä vuonna jo yhdeksättä kertaa, tapahtumapaikkana nyt toisen kerran Kemi. Yleisen taloustilanteen positiivisten näkymien ansiosta tunnelma Lapin kauppakamarin järjestämässä tapahtumassa oli optimistinen.

Perinteiseen tapaan foorumissa julkaistiin myös vuosikirja, jossa on koottuna tuoreita lukuja talousnäkymistä arktisella alueella. Lapissa toimivien yritysten liikevaihto on kasvanut 17 prosenttia ja vienti lähes 25 prosenttia kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Viennin kasvu vuonna 2017 oli 18 prosenttia.

Lapin matkailu kasvoi 9 prosenttia vuoden 2017 aikana ja kansainvälisten matkailijoiden yöpymiset puolestaan lisääntyivät 22 prosenttia. Kokonaisuudessaan ulkomaisten matkailijoiden yöpymismäärän oli 1,48 miljoonaa.

”Viime vuonna 2017 nousukausi oli todella nähtävissä”, tiivisti Timo Rautajoki, Lapin kauppakamarin toimitusjohtaja.

Lappia laajemmassa perspektiivissä vuosikirjassa on laskettu kokonaisarvo suunnitelluille investoinneille (2018-2025) Euroopan arktisella alueella eli Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisosat sekä Murmanskin ja Arkangelin alueet. Summaksi on laskettu 76,8 miljardia euroa, yli 23 miljardia enemmän kuin arvioitiin vuosi sitten. Liikenteen infrastruktuuri on nyt kaikkien kiinnostavin ala, joka jättää taakseen öljyn ja kaasun sekä tuulivoiman.

Liikenne oli vahvasti esillä myös tapahtuman ohjelmassa, jonka ensimmäisenä päivänä eniten aikaa omistettiin Jäämeren rautatieyhteyttä koskevalle keskustelulle. Paneelin osallistujat olivat pääasiassa elinkeinoelämän edustajia ja kriittisiä ääniä ei juuri kuultu ratayhteyden yleisestä tarpeellisuudesta. Kaikki eivät kuitenkaan olleet yhtä mieltä radan linjauksesta. Tornionlaakson neuvoston toiminnanjohtaja Marko Varajärvi puhui voimakkaasti Tornio-Kolari-Svappavaara-Narvik linjauksen puolesta, kun taas muille kelpasi hiljattain jatkoselvitykseen valittu Rovaniemi-Kirkkoniemi yhteys.

Yrittäjä ja sijoittaja Kustaa Valtonen työskentelee tunnetun suomalaisen yrittäjän Peter Vesterbackan kanssa Helsinki-Tallinna tunnelin edistämiseksi yhdessä kiinalaisten ja muiden sijoittajien kanssa. Valtosen mukaan Jäämeren rataa koskeviin suunnitelmiin tarvitaan lisää kunnianhimoa: arviot matkustajaliikenteestä ovat liian alhaisia ja kasvavaa turismia ei ole otettu riittävissä määrin huomioon.

Suurlähettiläs Harri Mäki-Reinikka ulkoministeriöstä peräsi lisää keskustelua Euroopan unionin intresseistä rautatiesuunnitelmaan liittyen.

Liikenneministeri Anne Berner julkisti Jäämeren rataa koskevat suunnitelmat maaliskuun alussa. Sen jälkeen on perustettu suomalais-norjalainen työryhmä, jonka tehtävänä on laatia konkreettiset suunnitelmat.

Työryhmän tehtäväkenttään kuuluu kattava kuulemiskierros, mukaan lukien saamelaisyhteisö, joka on kritisoinut suunnitelmia voimakkaasti. Ryhmän on määrä saada työnsä valmiiksi vuoden 2018 loppuun mennessä. Eduskuntavaalien häämöttäessä keväällä 2019 nykyiselle hallitukselle jää näin vielä tovi aikaa työskennellä asian parissa.