ArcticFinland-HeaderTausta.jpg

Pääkirjoitus: Radan päässä näkyy Kiina

kiitävä juna.jpg

Kiskot vievät pohjoiseen. Eivät ihan vielä todellisuudessa Rovaniemeltä tai Kolarista, mutta otsikoissa ne ovat jo ihan kohta. Liikenneviraston on määrä julkistaa helmikuun lopulla yhdessä Norjan kanssa tehty selvitys, joka koskee mahdollista Jäämeren radan toteuttamista. Toimeksiannon mukaan selvitys tehdään laajassa mittakaavassa, mikä tarkoittaa kytkentää niin Koillisväylään kuin Rail Balticaan ja Helsingin ja Tallinnan väliseen tunneliin. Kysynnän ja liiketoimintamallin ohella esillä ovat eri ratavaihtoehdot.

Toimeksianto ei mainitse Suomen huoltovarmuutta, mutta sekin on mukana kuviossa.

On täysin selvää, että rataselvityksestä tulee yksi kevään isoista puheenaiheista niin pohjoisessa kuin valtakunnallisesti, ehkä myös kansainvälisesti.

Kiina julkisti tammikuun lopulla oman arktisen politiikkapaperinsa. Siinä todetaan, että ilmaston lämpenemisen myötä pohjoisista merireiteistä on tulossa kansainvälisen kaupan kannalta merkittäviä. Se on painava johtopäätös, sillä nykyinen liikenne pohjoisella reitillä on vielä varsin vähäistä. Samalla Kiina kutsui kumppaneita mukaan pohjoisen silkkitien rakentamiseen arktisten merireittien varrelle. Tämä tarkoittaa infrastruktuurin rakentamista.

Kiinan kaltaisessa maassa tällaisilla kirjauksilla on käytännön merkitystä. Se tekee kiinalaisen pääoman käytön pohjoiseen liikenteeseen liittyvän infran rakentamiseen mahdolliseksi. Mikään investointipäätös tämä ei kuitenkaan vielä ole.

Ratakeskustelussa kohtaavat monet hyvin erilaiset intressit. Saamelaiskäräjät on useissa yhteyksissä tehnyt selväksi, että se on tiukasti mahdollista ratatyömaata vastaan.

Rautatien ohella vedetään muitakin linjauksia: suunnitteilla on ”digitaalinen silta” Euroopan ja Aasian välille. Rovaniemen ja Oulun kaupungit, Kainuun maakunta sekä joukko yrityksiä on sitoutunut Koillisväylän datakaapelin reittisuunnitteluun. Cinia Oy vetää hanketta liikenne- ja viestintäministeriön aloitteesta.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner oli tammikuun lopulla Tromssassa Suomen hallituksen edustajana Arctic Frontiers –konferenssissa ja tapasi siellä norjalaisen kollegansa. High North News –julkaisuun kirjoittamassaan artikkelissa hän listasi pitkän rivin arktisia liikenne- ja viestintäaiheita, joita Suomi pitää esillä Arktisen neuvoston puheenjohtajana ja muutenkin: laajakaistayhteydet yleensä, Koillisväylän datakaapeli, laivaliikenteen polaarikoodi, satelliittinavigointi, älyliikenne ja Jäämeren rata. Useimpia näistä käsitellään tämän talven aikana omissa tapahtumissa ja seminaareissa. Esimerkiksi älyliikennetestauksen ”napa” on Länsi-Lapissa.

Liikenteestä eri muodoissaan onkin tullut yksi Suomen tämän hetken näkyvimmistä arktisista teemoista.

Arktisen neuvoston kokousrintamalla on tänä keväänä varsin rauhallista. Helmikuun lopulla Helsingissä on konferenssi laivaliikenteen polaarikoodista ja näkyvin lähiajan tapahtuma Lapissa on Arktisen neuvoston virkamieskokous sekä arktinen meteorologia -tapahtuma Levillä maaliskuun puolivälin jälkeen. Älyliikenteeseen keskittynyt Aurora Summit ehdittiin pitää jo tammikuussa Muonion Oloksella.

Jäämeren rata ei Arktisen neuvoston asialistoilla ole, sillä sellainen ei neuvoston toimialaan kuulu. Keskusteluissa kaikki nämä teemat menevät kuitenkin iloisesti sekaisin. Tämä kevät Suomessa puhutaan arktisen liikenteen asioista, ja suurin osa sen konkreettisista kysymyksistä koskettaa aivan suoraan myös Lappia. Älyliikenteessä, datakaapeleissa ja junaradassa puhutaan infrastruktuurista, jota koskevat päätökset heijastuvat vuosikymmeniä eteenpäin. Siksi niistä on syytäkin keskustella.

Markku Heikkilä
Tiedeviestinnän päällikkö
Lapin yliopiston Arktinen keskus
markku.heikkila(at)ulapland.fi

Kuvat: Kamil Jagodzinski/Arctic Centre (etusivu) ja Risto Viitanen/Arctic Centre