ArcticFinland-HeaderTausta.jpg

Barents-yhteistyö 25 vuotta: työpajassa pohdittiin näkyvyyttä

  Barents kakku_550x364.jpg


Tammikuun puolivälissä Kirkkoniemessä päästiin maistamaan isoa täytekakkua. Barentsin euroarktisen neuvoston perustaneesta ulkoministerikokouksesta tuli kuluneeksi 25 vuotta ja kansainvälisen Barents-sihteeristön perustamisesta kymmenen vuotta.

Mitään poliitikkojen täyttämää juhlaseminaaria ei tähän yhteyteen järjestetty. Sen sijaan Kirkkoniemessä pidettiin työpaja, jossa noin 30 kutsuttua asiantuntijaa pohti Barents-yhteistyön näkyvyyttä. Tosiasia on, että Barents-sana ei ole viime aikoina kovin taajaan putoillut alueen toimijoiden huulilta. Esimerkiksi Lappi on pitänyt Barents-yhteistyössä hyvin matalaa profiilia, eikä osallistunut Arkangelissa lokakuussa pidettyyn ulkoministerien ja alueneuvoston kokoukseen.

Työpajassa oli laaja yksimielisyys siitä, että Barents-yhteistyön näkyvyyttä pitäisi lisätä ja tuloksista kertoa laajemmin. Keinoina tähän ehdotettiin muun muassa alueen toimijoiden aktivoimista ja ”euroarktinen” -termin käyttämistä entistä enemmän, koska arktisuus kiinnostaa nykyään Barentsia enemmän.

Kirkkoniemessä toimiva kansainvälinen Barents-sihteeristö (IBS, International Barents Secretariate) on Barents-yhteistyön ”kotipesä”, jonka tehtävänä on toiminnan pysyvä koordinointi. Barentsin neuvoston puheenjohtajamaa ja alueneuvoston puheenjohtaja vaihtuvat joka toinen vuosi. Koska alueita on Pohjois-Karjalan täysjäsenyyden myötä mukana 14, puheenjohtajuuksia ei kovin usein alueiden kohdalle osu. Suomesta viimeksi vuorossa oli Kainuu.

IBS:n pääsihteerinä toimii ruotsalainen Tomas Hallberg ja kakkosvirkamiehenä on viime syksynä aloittanut Roman Gokkoev, joka aiemmin vastasi Pohjois-Pohjanmaan liiton kansainvälisistä asioista. Suomalaisille toimijoille Gokkoev on hyvä kontakti IBS:n suuntaan.

IBS toimii samassa talossa kuin Norjan Barents-sihteeristö, joka on huomattavasti suurempi ja joka vastaa Norjan ja Venäjän kahdenvälisestä Barents-yhteistyöstä.

Kuva: Roman Gokkoev/IBS