ArcticFinland-HeaderTausta.jpg

Näkökulmia kestävään maankäyttöön

maankäyttöpaneeli.jpg

Onko mahdollista sovittaa yhteen kaikkien maankäyttäjien näkökulmat? Kenen prioriteetit ovat kaikkein tärkeimmät? Kiivasta keskustelua aiheesta käytiin Rovaniemi Arctic Spirit -konferenssin paneelikeskustelussa, jonka aiheena oli maankäytön eri intressien yhteensovittaminen. Mukana keskustelussa oli aihepiirin tutkija sekä kaivostoiminnan, metsätalouden ja poronhoidon näkökulmasta maankäyttöä tarkastelevia asiantuntijoita.

Michel Julien, Agnico Eagle Mines, toi keskusteluun kaivosyhtiön näkökulman. ”Kun koko teollisuudenala suuntasi etelään, me päätimme mennä pohjoiseen ja se osoittautui erittäin hyväksi liikkeeksi”, hän kertoi ja lisäsi ”yksi opeteltava asia meille oli, että toimimme maalla, joka kuuluu jollekin muulle – alkuperäiskansa inuiiteille.”

Paikallisyhteisöjen hyväksyntää käsitteli myös Lapin yliopiston Arktisen keskuksen tutkija Pamela Lesser. Intressien yhteensovittamiseen on useita lähestymistapoja. Yksi niistä on epävirallinen toimintamalli ”Social License to Operate” eli sosiaalinen toimilupa, jolla viitataan siihen, että hanke on laaja-alaisesti hyväksytty yhteisön ja sen toimijoiden piirissä.

Aluejohtaja Kirsi-Marja Korhonen Metsähallituksesta totesi, että Metsähallituksen omistamia metsiä hoidetaan monikäyttömetsinä ja tämä usein johtaa ristiriitoihin, koska eri käyttäjien intressejä on hankala sovittaa yhteen.

Paliskuntainyhdistyksen toiminnanjohtaja Anne Ollilan mukaan poroelinkeinon harjoittajien ääni ei pääse kuuluville: ”Meillä ei ole todellista vaikutusvaltaa – meillä ei ole sananvaltaa siihen käynnistyykö kaivostoiminta vai ei. Parhaimmillaankin meiltä kysytään, kummalla puolella metsää haluaisimme kaivoksen sisäänkäynnin olevan. Ainoa meille annettava vaihtoehto on valita, mitä seuraamuksia pidämme vähiten pahana, eikä sillä ei ole mitään tekemistä yhteensovittamisen kanssa”.

Ympäristöministeriön kansliapäällikkö ja kestävän kaivostoiminnan verkoston puheenjohtaja Hannele Pokka painotti paikallisilla viranomaisilla olevan valtaa maankäytön kysymyksissä ja korosti, että paikallisyhteisöjen tulisi kommunikoida heidän kanssaan. Pamela Lesser lisäsi, että johtamisella on olennainen rooli konsultaatiossa ja osallistamisessa. Hänen mukaan paikallisyhteisöt tarvitsevat osaavia ja pystyviä puhemiehiä asioidensa ajamiseen.

Metsähallituksen aluejohtaja Korhonen muistutti, että metsää ei voida jakaa eri osiin palvelemaan eri intressiryhmiä: “Meidän täytyy pystyä huomioimaan kaikki näkökulmat samanaikaisesti”.

Photo: Marko Junttila/Arctic Centre