ArcticFinland-HeaderTausta.jpg

Pääkirjoitus: Puhe ilmastosta ja investoinneista väritti Suomen arktisen vetovuoron alkua


Suomen puheenjohtajuus Arktisessa neuvostossa alkoi toukokuussa ylimääräisellä vaivannäöllä Alaskan Fairbanksissa pidetyssä ulkoministerikokouksessa. Yhdysvaltain ulkopolitiikassa tapahtuneen muutoksen myötä kokouksessa väännettiin pitkään siitä, mainitaanko Pariisin ilmastosopimusta loppuasiakirjassa vai ei. Asiassa yksin jäänyt Yhdysvallat ei lopulta estänyt sopimuksen mainitsemista. Pari viikkoa tämän jälkeen maa ilmoitti vetäytyvänsä Pariisin sopimuksesta. Suomen puheenjohtajuuskaudella ilmasto pysyy yhtenä aivan keskeisimmistä kysymyksistä kestävän kehityksen ohella. Fairbanksissa julkistetun Suomen puheenjohtajuusohjelman pääteemat ovat ympäristönsuojelu, meteorologinen yhteistyö, viestintäyhteydet ja koulutus.

Samaan aikaan Suomesta tuli Arktisen talousneuvoston puheenjohtaja, vetäjänään Arctia Oy:n toimitusjohtaja Tero Vauraste.

Molempien foorumien näkyvä työ alkoi kesäkuun puolivälin kokoussarjalla Oulussa, jossa talousneuvoston Arctic Broadband Summit keskittyi ennen muuta tietoyhteyksien parantamiseen ja ulkoministeriön ja EU:n komission yhdessä järjestämä konferenssi tarkasteli unionin roolia arktisella alueella.

Kokousten aikaan elinkeinoelämän järjestöt julkaisivat yhteisen kannanoton Jäämeren rataa koskevan suomalaisen aloitteen puolesta. Oulun, Lapin, Norrbottenin ja Tromssan kauppakamarit puolestaan ryhtyivät yhdessä ajamaan Arctic Connect –datakaapelia Euroopan ja Aasian välille. Oulussa myös saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio toisti oman jyrkän kielteisen kantansa mahdollista Jäämeren rataa vastaan, koska rata aiheuttaisi saamelaisten näkökulmasta vahinkoa.

Lisäksi toukokuussa pidetyssä kiinalais-pohjoismaisessa symposiumissa kiinalaisissa puheenvuoroissa kytkettiin ratahanketta yhteen pohjoisen merireitin kehittämisen kanssa ja toivottiin kytkentää Kiinan Uusi Silkkitie –aloitteeseen.

Sen paremmin rautatie kuin datakaapeli ei ole vielä ottanut varsinaisia konkreettisia askeleita eteenpäin. Näillä investointisuunnitelmilla ei ole suoraa kytkentää Arktisen neuvoston puheenjohtajuuteen. Välillinen kytkentä on selkeä, koska puheenjohtajuuden myötä arktisuus ja arktinen keskustelu on paljon näkyvämpää Suomessa kuin muuten olisi.

Suomen kansainvälinen arktinen näkyvyys otti kesäkuussa ison askeleen eteenpäin. Arktisen keskuksen ja ulkoministeriön yhteistyönä ArcticFinland –sivuston englanninkielistä versiota kehitetään nyt Suomen arktisena portaalina. Muutoksen myötä suomenkielinen ja englanninkielinen sisältö eroavat jossain määrin toisistaan. Kaikkineen ArcticFinland voi nyt selkeästi esiintyä koko Suomen arktisena ikkunana. Kaikki näkemykset sivuston edelleen kehittämisestä ovat tervetulleita.


Markku Heikkilä
Tiedeviestinnän päällikkö
Lapin yliopiston Arktinen keskus
markku.heikkila(at)ulapland.fi