ArcticFinland-HeaderTausta.jpg

Kiina avaisi pohjoiseen uuden Silkkitien

Kiina ryhmäkuva_Markku Heikkilä.jpg
Kuva: Markku Heikkilä

Kiinan ja Pohjoismaiden välinen arktinen symposiumi pidettiin tänä vuonna 25.–26. toukokuuta Dalianissa, Kiinan pohjoisessa satamakaupungissa. Symposiumin tärkeimmäksi aiheeksi nousi liikenne, ennen muuta pohjoisen merireitin näkymät tulevaisuudessa. Kiinalaiset nostivat vahvasti esiin merireitin kytkemisen Kiinan uuteen Silkkitie -aloitteeseen (Belt and Road), joka kattaa huomattavia Kiinan rahoittamia infrastruktuurihankkeita. Kiinan edustajat toivat useaan otteeseen esiin luottamuksensa siihen, että pohjoisen merireitin merkitys kasvaa tulevaisuudessa vahvasti ja siihen on varauduttava.

Kiinalaisten Uusi Silkkitie on valtava kokonaisuus, joka kattaa infrastruktuurihankkeita Keski-Aasiasta Venäjän kautta Eurooppaan, Etelä-Aasiasta, Persianlahden alueen kautta Välimerelle sekä eteläisellä Tyynellä merellä. Pääpaino on yhteyksien ja kaupan rakentamisessa, politiikan ja talouden yhtenäistämisessä sekä ihmisten kanssakäymisessä. Kumppanimaita aloitteessa on 65 ja niiden piirissä on peräti 4,4 miljardia ihmistä.

Pohjoinen merireitti tai pohjoinen Eurooppa ei kiinalaisten Belt and Road -aloitteen nykytilaa kuvaavilla kartoilla ole. Dalianin symposiumissa kiinalaiset toivat selvästi esiin toiveensa siitä, että pohjoismaat liittyisivät mukaan. Suomen kohdalla mainittiin useampaan otteeseen erityisen kiinnostavana projektina Jäämeren rautatie. Esimerkiksi Lapin biojalostushankkeista ei ollut puhetta.

Kiinalaiset eivät nähneet pohjoista merireittiä nykyisten globaalien kuljetusväylien korvaajana, vaan täydentäjänä: maa haluaa, että sillä olisi käytettävissään erilaisia vaihtoehtoja. Lisäksi pohjoinen reitti yhdistää maailman keskeiset talousalueet – Aasian, Euroopan ja Pohjois-Amerikan.

Käytännön tasolla tunnustettiin, että kaikki tämä vie aikaa. Esimerkiksi Kiinan meriyliopiston (China Ocean University) tutkija Guo Peiqing oli vertaillut Murmanskin/Arkangelin, Kirkkoniemen ja islantilaisen Finna Fjordin lähtökohtia pohjoisen merireitin mahdollisina Euroopan puoleisina solmukohtina. Hänen johtopäätöksensä suosivat Venäjän pohjoisia satamia, joihin liittyen Kiina on jo sopinut rautateiden (Belkomur) ja satamien rakentamisesta Venäjällä ja joilla on tiedossa olevaa rahtia.

Jäämeren radan kohdalla tuotiin esiin radan jatkuminen Helsingistä Tallinnaan ja edelleen Keski-Eurooppaan: rataa ei katsottu suomalaisessa, vaan kansainvälisessä kontekstissa.
Kiinalaisten kiinnostusta pohjoismaihin lisää se, että Norjan kanssa tehtävää yhteistyötä pitkään vaivanneet poliittiset ongelmat on nyt ratkaistu ja suhteita voi kehittää. Islannin ja Kiinan välillä on vahvoja kontakteja, ja Suomen ja Kiinan välit ovat hyvät. Kiinan presidentin Helsingin vierailu on tästä symbolina.

Tilaisuudessa keskusteltiin myös yleisesti arktisen yhteistyön teemoista Pohjoismaiden ja Kiinan näkökulmasta. Järjestyksessä viides symposiumi kokosi toistasataa edustajaa lähinnä yliopistoista, liike-elämästä ja diplomaattikunnasta.

Viime vuonna Kiinan ja Pohjoismaiden arktinen symposiumi pidettiin Rovaniemellä ja ensi vuonna vuorossa on Tromssa. Symposiumin järjestää yhteistyöverkosto CNARC, China-Nordic Arctic Research Centre, jossa Lapin yliopiston Arktinen keskus on Suomen edustajana.