ArcticFinland-HeaderTausta.jpg

Arktinen osaaminen esille – mutta ensin se pitää tunnistaa

Arktisen neuvoston puheenjohtajuus alkaa toukokuussa, ja politiikan huipulla Suomi on nyt arktisempi maa kuin koskaan ennen. Arkangelissa maaliskuun lopulla pidetyssä Venäjän arktisessa foorumissa presidentit Sauli Niinistö ja Vladimir Putin puhuivat kameroille arktisen huippukokouksen mahdollisuudesta. Tämän jälkeen on selvää, että asia pysyy esillä kokouksen toteutumiseen tai Suomen puheenjohtajuuden loppumiseen asti.

Auki on sekä se onnistuuko kokouksen pitäminen ollenkaan että se missä se pidettäisiin. Putin puhui Arkangelissa Helsingistä, Niinistö ei. Lapin suunnalla ollaan vakuuttuneita siitä, että tällainen kokous kuuluu pohjoiseen. Ensin on kuitenkin muun muassa nähtävä, mitä tapahtuu 11. toukokuuta Alaskan Fairbanksissa pidettävässä Arktisen neuvoston ministerikokouksessa. Tätä kirjoitettaessa tuntuu kaikille olevan edelleen arvoitus, mikä Trumpin hallinnon arktinen politiikka oikein on.

Esimerkiksi Kiinan arktisesta asenteesta ei ole epäilystä. Arktisuus oli yksi tärkeistä teemoista, kun Kiinan presidentti Xi Jinping huhtikuun alussa vieraili Helsingissä. Esillä olivat muun muassa Kemin ja Kemijärven biotuotetehtaat sekä matkailu Kiinasta Suomeen. Suomen satavuotisjuhlien ja arktisen puheenjohtajuuden sattuminen samaan aikaan on tehokas yhdistelmä.

Suomi korostaa nyt arktista osaamistaan, mutta sen määrittely hakee yhä itseään. Valtioneuvoston kanslian tilaama selvitys, josta tässä uutiskirjeessä kerrotaan erikseen tarkemmin, toteaa että arktinen osaaminen ymmärretään kahdella tavalla: julkishallinnolle kaikki arkinen osaaminen on arktista osaamista kun taas yritysten silmissä arktisuus rajautuu maantieteellisesti (raportti s. 134).

Monelle yritykselle pohjoisissa oloissa toimiminen on niin jokapäiväistä, että sitä ei edes mielletä arktiseksi erikoisosaamiseksi. Tässä brändäämisessä riittää vielä tekemistä.

Selkeitä esimerkkejä kaupallisesta ja teknologisesta arktisesta osaamisesta on toki saatu. Arkangelissa Lamor Oy ja Rosneft tekivät arktiseen öljyvahinkojen torjuntaan liittyvän yhteistyösopimuksen.

Ilmatieteen laitos puolestaan uudisti Sodankylän tutkimusasemaansa ja nimesi sen Arktiseksi avaruuskeskukseksi. Ei ole epäilystä, etteikö se ottaisi paikkaa yhtenä Suomen arktisen osaamisen keihäänkärjistä.

Lapissa talven matkailukausi on päättymässä ja kaikki tilastot näyttävät komeaa kasvua. Siinäkin on yksi Suomen arktisista menestystarinoista.

Kansainvälinen arktinen politiikka on arvoituksia täynnä Trumpin hallinnon linjausten ja suurvaltasuhteiden yleisen jännittyneisyyden myötä. Suomi julkistaa oman ohjelmansa puheenjohtajuuskaudelle vasta 11.5. Fairbanksin kokouksen jälkeen, mutta valmistautuminen on jatkunut laajalla rintamalla.

Huhtikuun alussa hallitus julkisti Suomen toimet arktisen politiikan toteuttamiseksi . Niissä muun muassa korostetaan arkisen kylmäosaamisen hyödyntämistä monin eri tavoin, halutaan lisätä Suomen mainetta arktisena matkailumaana ja edistetään infrastruktuuria kuten Koillisväylän datakaapelihanketta.
Juuri nyt kaikesta näkee, että Suomi on lähtenyt vahvasti liikkeelle arktisena maana.


Markku Heikkilä
Tiedeviestinnän päällikkö
Lapin yliopiston Arktinen keskus
markku.heikkila(at)ulapland.fi