ArcticFinland-HeaderTausta.jpg

Raportti: Suomen taloudellisia intressejä arktisella alueella priorisoitava


Rovaniemi_silta.jpg

Valtioneuvoston tilaamana julkaistiin helmikuun lopulla selvitys Suomen arktisen osaamisen kaupallistamisen, viennin ja näkyvyyden esteistä ja mahdollisuuksista. Vaikka esteet ja kannustimet näyttävät olevan pääosin samoja kuin muunkin suomalaisen osaamisen kohdalla, selvityksessä tunnistettiin neljä tekijää, jotka liittyvät erityisesti arktisen osaamisen kaupalliseen hyödyntämiseen.

Ensimmäinen tekijä on yritysten epävarmuus arktisuuden brändiarvosta. Yrityksillä ei välttämättä ole halukkuutta julistaa omaa osaamistaan liian vahvasti arktiseksi osaamiseksi, koska se koetaan kapealaisena ja riskialttiina brändinä.

Toiseksi, läheskään kaikkea suomalaista arkipäiväistä pohjoisiin olosuhteisiin ja niissä toimimiseen liittyvää osaamista ei tunnisteta arktiseksi osaamiseksi, jolloin sen kaupallinen potentiaali jää hyödyntämättä.

Kolmas tekijä on arktisen alueen taloudellisiin kasvu- ja kehitysnäkymiin liittyvä yleinen epävarmuus.

Neljänneksi merkittäväksi tekijäksi arktisen osaamisen kaupallistamisessa raportin kirjoittajat nostavat poliittisen tahdon. Jos Suomen arktisen osaamisen kaupallistaminen ja vienti halutaan viedä uudelle tasolle, tarvitaan sitoutumista ja kärkialojen priorisoimista.

Selvitys tarkastelee Suomen arktisen osaamisen liiketoimintamahdollisuuksia melko kriittisesti. Silti kirjoittajat tunnistavat seikkoja, jotka tukevat Suomen arktisen ulottuvuuden korostamista talouden näkökulmasta.

Suomen pienet markkinat hahmottuvat aasialaisille ja amerikkalaisille helpommin pohjoismaisen, pohjoiseurooppalaisen tai arktisen kontekstin kautta. Arktisen ulottuvuuden korostaminen EU:ssa parantaa suomalaisten mahdollisuuksia kilpailussa tutkimus- ja infrastruktuurirahoituksesta. Tietyt arktisuuteen liittyvät toimialat ja hankkeet kuten Arktisen alueen matkailu ja Koillisväylän datakaapeli ovat varsin lupaavia. Lisäksi selvitys muistuttaa, että vaikka arktisesta osaamisesta ei tulisikaan Suomen ”uutta Nokiaa”, on sen aluetaloudellinen merkitys joka tapauksessa merkittävä.

Selvityksen toimenpidesuosituksissa vaaditaan ponnekkaampaa profiloitumista, arktisten keihäänkärkien valitsemista ja panosten ohjaamista niiden kehittämiseen. Julkisen sektorin arktisen osaamisen kaupallisen hyödyntämisen ollessa toistaiseksi vähäistä, selvitys ehdottaa kokeiluhankkeita julkisen ja yksityisen sektorin rajapintaan. Lisäksi vaaditaan panostuksia alueellisten ja toimialakohtaisten klustereiden kehittämiseen.

Lue koko raportti: Suomen arktisen osaamisen kaupallistamisen, tuotteistamisen, viennin ja näkyvyyden luonnin esteet, instrumentit ja mahdollisuudet

Kuva: Arto Vitikka/Arktinen keskus