ArcticFinland-HeaderTausta.jpg

Arktisen strategian toimeenpanosuunnitelmassa konkretiaa kestävän matkailun ja infrastruktuurin kehittämiseen

Poro.jpg

Suomen arktinen strategia on hyväksytty vuonna 2013, viime syksynä tavoitteita täsmennettiin strategian päivityksellä ja maaliskuun lopulla 2017 julkistettiin hallituksen toimenpidesuunnitelma, jolla tavoitteita lähdetään viemään käytäntöön.

Strategian päivityksen painopistealueiksi valikoituivat arktinen ulko- ja EU-politiikka, Suomen arktinen osaaminen, kestävä matkailu ja näitä tukevat infrastruktuurin ratkaisut. Eniten uusia konkreettisia ja aikataulutettuja toimenpiteitä ehdotetaan kestävän matkailun saralle.

Toimeenpanosuunnitelma ottaa tavoitteekseen tehdä Suomesta maailmalla tunnettu vastuullisen matkailun maa ja toisaalta nostaa arktisuus kilpailuvaltiksi kansainvälisessä matkailumarkkinoinnissa. Suunniteltujen toimenpiteiden joukossa on vastuullisen matkailun tiedotuskampanja ja koulutuskokonaisuus matkailuyrityksille ja -destinaatioille. Lisäksi on tarkoitus luoda Responsible Visit Finland-konsepti ja kattomerkki, jota kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti toimivat yritykset voivat omassa viestinnässään hyödyntää.

Infrastruktuurin osalta toimenpidesuunnitelmassa otetaan selkeäksi tavoitteeksi, että jo Suomen Arktisen neuvoston puheenjohtajuuskauden aikana 2017–2019 perustetaan Koilliskaapeli-yhtiö ja aloitetaan datakaapelin rakentaminen. Toisena infrastruktuuriin liittyvänä esimerkkinä mainittakoon VT 21:n rakentaminen älytieksi Muonion kohdalla vuoden 2018 loppuun mennessä. Edelleen on tarkoitus kehittää myös Sodankylän satelliittiaseman arktista toimintaa.

Hieman yleisemmällä tasolla toimeenpanosuunnitelmassa painotetaan Arktisen neuvoston puheenjohtajuuskauden hyödyntämistä Suomen maakuvan vahvistamisessa sekä Suomen vahvaa roolia EU:n arktisessa politiikassa. Arktisen osaamisen kaupallistamisen saralla mahdollisuuksia nähdään muun muassa energiatehokkuudessa, merenkulun turvallisuudessa, digitaalisissa palveluissa sekä bio- ja kertotaloudessa.


Kuva: Ilona Mettiäinen/Arktinen keskus