ArcticFinland-HeaderTausta.jpg

Satsaus Arktiseen Eurooppaan hyödyttäisi koko Eurooppaa

Valtioneuvoston kanslia on teettänyt kaksi Suomen Arktisen neuvoston puheenjohtajuuskauteen kytkeytyvää selvitystä. Ne käsittelevät EU:n arktisen politiikan ja pohjoismaisen yhteistyön yhdistämistä sekä Suomen puheenjohtajuuskauden haasteita.

Ensimmäinen raportti on englanninkielinen ja se tarjoaa ansiokkaan katsauksen siihen, kuinka EU-tason, pohjoismaisen tason ja aluetason toimijat voisivat edistää etenkin talouden kanssakäymistä Pohjois-Euroopassa. Raportti tarjoaa myös koko joukon ratkaisuehdotuksia.

Pohjoismaisen yhteistyön ja EU:n arktisen politiikan yhteisiä teemoja ovat arktinen biotalous,
innovatiiviset kylmän ilmaston teknologiat, digitalisaatio sekä harvoin asutuille alueille soveltuvien
kiertotalousratkaisujen helpottaminen. Raportin mukaan EU:n ja Pohjoismaiden yhteistyön rajaesteiden poistamiseksi tulee jatkua, ja erityistä huomiota on kiinnitettävä saamelaisten rajat ylittävään toimintaan.

EU:n arktisen sidosryhmäfoorumin (EU Arctic Stakeholder Forum) tulee käynnistää arktisen Euroopan yhteisen strategian laatiminen, mikä voisi pohjautua älykkään erikoistumisen logiikkaan. Yhteisiä prioriteetteja koskevien hanke ehdotusten tukemiseksi tulisi perustaa erityinen rahoitusväline alkupääomaa varten.

Yhteiset EU:n ja Pohjoismaiden arktiset konferenssit voisivat tehostaa eri ohjelmien välistä pitkän
aikavälin yhteistyötä. Arktiseen Eurooppaan tehtävät panostukset voivat hyödyttää koko Eurooppaa. Arktinen alue voi tukea Euroopan vihreää kasvua kiihdyttäviä innovatiivisia ratkaisuja. Se voi olla ensimmäinen askel eurooppalaisten yhtiöiden laajenemisessa arktisen napa-alueen muihin osiin. Euroopan pohjoisimmat alueet voivat toimia yhä uusien teknologioiden ja uusien hallintaratkaisujen elävänä laboratoriona. Arktinen Eurooppa on tärkeä osa Euroopan kulttuuri- ja luontomaisemaa sekä Euroopan talouden luonnonvaralähde.

Arktisen Euroopan menestys vahvistaa sen roolia EU:n porttina Venäjälle ja arktiselle alueelle.

Suomen puheenjohtajuudella paljon haasteita

Edellä mainitun raportin pääasialliset laatijat ovat Arktisen keskuksen tutkijat Adam Stepien ja Timo Koivurova. Se on erillinen osa laajemmasta selvityksestä, joka on tehty Arktisen keskuksen, Ulkopolittisen instituutin ja Suomen ympäristökeskuksen yhteistyönä. Suomen puheenjohtajuus Arktisessa neuvostossa muutoksen ja epävarmuuden aikakaudella- niminen selvitys löytyy tästä linkistä

Raportti tarjoaa tutkimustietoa tukemaan Suomen Arktisen neuvoston puheenjohtajuuden valmistelua ja toteutusta, Suomen arktisen politiikan painopisteiden määrittelyä sekä julkista keskustelua arktisen alueen kehityskuluista.

Suomi valmistautuu Arktisen neuvoston puheenjohtajuuskauteensa tilanteessa, jossa yleinen arktisen politiikan toimintaympäristö on muuttunut entistä epävarmemmaksi erityisesti talouden ja turvallisuustilanteen osalta. Myös alueen hallintajärjestelmä on muutoksen tilassa. Arktisen neuvoston puheenjohtajamaan tehtävä on muuttunut ajan myötä samalla kun Arktinen neuvosto on kehittynyt, ja ulkopuoliset toimijat ovat entistä enemmän kiinnostuneet alueesta ja neuvostosta.

Raportissa tarkastellaan arktisen alueen muutosta eri näkökulmista: ympäristön ja ympäristöongelmien kehitystä, yhteiskunnallisia kehityskaaria, poliittisia ja geopoliittisia muutoksia, sekä talouskehitystä ja uusia taloudellisia mahdollisuuksia.

Raportti tarkastelee, miten muutoksessa olevan alueen haasteisiin pyritään vastaamaan oikeudellisilla ja poliittisilla keinoilla. Raportissa tarkastellaan myös, mitä Arktisen neuvoston puheenjohtajuus tarkoittaa Suomelle, ja miten Suomi voisi tehokkaasti viedä läpi puheenjohtajuuskautensa.